Uraseurantakyselyt ovat hyvä ikkuna siihen, millaiset valmiudet opinnot antavat työelämään. Joka vuosi yliopistot kysyvät viisi vuotta aiemmin valmistuneilta maistereilta, miten tutkinto on heitä hyödyttänyt ja mitä mieltä he ovat koulutuksestaan ja alku-urastaan.
Tuoreimmat, 27.9. julkaistut uraseurantaraportit perustuvat vuonna 2013 valmistuneiden maistereiden ja vuonna 2015 valmistuneiden tohtoreiden vastauksiin.
Valtakunnallisia seurantakyselyitä on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kun katsotaan yliopistotason keskiarvoja, vuosien varrella tyytyväisyys Helsingin yliopistossa suoritettuun tutkintoon on vaihdellut melko vähän, vaikka tuoreimmassa kyselyssä näkyy pientä laskua.
Edelleen 81 prosenttia valmistuneista on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 84 prosenttia kokee pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitojaan hyvin työssään.
— Työn sisältö ja ympäristö muuttuvat, mutta se ei välttämättä vaikuta radikaalisti osaamisvaatimuksiin. Esimerkiksi tiedonhakutaidot ovat aina olleet tärkeitä, arvioi Eric Carver Helsingin yliopiston opetuksen strategisista palveluista.
Koulutusalojen työmarkkinatilanne vaihtelee, ja se näkyy vastauksissa. Hyvin koulutustasoa vastaavaan työhön työllistyneet ovat yleensä tyytyväisimpiä tutkintoonsa.
Ongelmanratkaisua opitaan
Tärkeimpiä työelämätaitoja olivat Helsingin yliopistosta valmistuneiden mukaan itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, kyky oppia uutta, ongelmanratkaisu, tiedonhaku, viestintä ja analyyttinen ajattelu. Vastaajat myös kokivat oppineensa niitä yliopistolla.
— Sen perusteella, miten tulevaisuuden osaamistarpeita on ennakoitu, näitä taitoja tullaan tarvitsemaan työelämässä myös jatkossa, Carver toteaa.
Taitoja, joita työelämässä olisi tarvittu, mutta joita ei ollut tarpeeksi opittu, olivat stressinsietokyky, yhteistyötaidot, organisointitaidot, esiintymistaidot, projektinhallinta ja neuvottelutaidot.
Alat voisivat ehkä omaksua hyviä käytäntöjä toisiltaan. Esimerkiksi lääkärit ja hammaslääkärit kokivat oppineensa stressinsietoa enemmän kuin oikeustieteilijät.
Uraseurantakysely alkaa vaikuttaa myös yliopistojen rahanjakomalliin vuodesta 2021. Tällä hetkellä mitataan vain työllisten määrää, mutta uudessa mallissa myös työllistymisen laatua. Määrä saadaan Tilastokeskuksen tilastoista, ja laatua arvioidaan maisterien uraseurantakyselyn vastausten perusteella.
Nyt valmistuneiden työllistymisen vaikutus on kaksi prosenttia kokonaisrahoituksesta ja jatkossa se nousee yhteensä neljään prosenttiin.