Uudet työtavat rytmittävät perheen arkea

Miten perheiden arkea voitaisiin sujuvoittaa, selviää Sanna Sekin Helsingin yliopistoon tekemästä uudesta väitöstutkimuksesta.

Kasvatustieteen maisteri Sanna Sekki analysoi kotitaloustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan perheiden arkitoimintaa perhetyön kontekstissa kotona, jossa kokeillaan uutta työvälinettä perheiden arjen hallinnan tukemisessa.

Sekvenssikartta auttaa perheitä arjessa

Sekvenssikartta tuo perhetyöhön arkilähtöisen lähestymistavan, joka perustuu teoreettiseen tulkintaan arjen rakentumisesta. Työvälineenä kartta muistuttaa ulkoasultaan lukujärjestystä. Päivä on siinä jaettu perheen tarpeen mukaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi aamu, päivä, ilta. Sekvenssikartta rakentuu perhekohtaiseksi arjen hallinnan välineeksi vasta työntekijän ja perheen vuorovaikutuksessa, kun kotikäynneillä perheen kanssa päivän kulku käydään yksityiskohtaisesti läpi kartan avulla. Työtapana sekvenssikarttatyöskentely erottuu valmiiksi strukturoiduista arjen jäsentämisen malleista, vaikka kartta saattaa helposti ohjata kaavamaiseen ajatteluun arjen rakentumisesta.

Sekin väitöstutkimuksen aineisto koostuu Väestöliiton Arki haltuun-hankkeesta, jossa sekvenssikartan avulla rytmitettiin arjen tehtäviä, luotiin perheelle uusia rutiineja ja seurattiin niiden toteutumista. Tutkimuksen kohteena ovat sekä sosiaalitoimen perhetyön asiakkaiden arkielämän muutoksen mahdollisuudet että perhetyöntekijöiden työskentely uuden välineen kanssa ja perhetyön kehittäminen.  Perheiden tukemisen tärkeys korostuu, kun tarkastellaan lastensuojelun jatkuvasti korkealla pysytteleviä asiakasmääriä.

Sekvenssikartta osoittautui Sekin tutkimuksessa moniulotteiseksi siten, että sen avulla tunnistettiin perhearjesta ongelmakohtia sekä samaan aikaan rakennettiin perhetyön asiakkuutta. Kartta antoi mahdollisuuden suuntautua perheen arkeen ilman ennakko-olettamuksia ja joustavasti hankkeen eri vaiheissa sekä perheen arjen muuttuvissa ja toisinaan ennakoimattomissa tilanteissa. Työskentely kartan kanssa antoi mahdollisuuden hyödyntää perheen omaa tilannetta koskevaa asiantuntemusta, jolloin voitiin tuottaa uudenlaista ymmärrystä perhetyön kohteesta kyseisessä perheessä. Perheen omia huolia, tulkintoja ja omaa arkea koskevaa tietämystä hyödynnettiin samalla kun karttaa täytettiin merkinnöillä. Työskentelyn lähtökohtana eivät siten toimineet institutionaaliset tulkinnat perheen tilanteesta, vaan työntekijän ja perheen vuorovaikutuksessa sekvenssikartan käytön yhteydessä rakennettu tieto.

Tutkimuksen mukaan sekvenssikartta myös avaa työntekijän ja perheen vuorovaikutukselle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi puheeksiottamisen näkökulmasta.  Sekki nostaa esille perhetyöntekijän tärkeän roolin arjen tehtäviin liittyvien merkitysten välittämisessä perheelle. Perheet onnistuivat arjen ja elämäntilanteiden muutoksessa, kun työskentelyssä onnistuttiin synnyttämään perheen omaan toimijuuteen liittyviä positiivisia kokemuksia. Työvälineenä sekvenssikartta osoittautui tämän hetken tarpeita vastaavaksi: kartta on asiakaslähtöinen sekä tukee perheen osallisuutta ja toimijuutta omassa arjessa kuin yhteiskunnassakin.

Rutiinit eivät ole aina positiivinen ilmiö

Tutkimuksen tuloksena ilmeni rutiinien kaksinainen merkitys arjen ympäristöissä. Rutiinit eivät näyttäytyneet pelkästään positiivisessa, arkea helpottavassa valossa. Toisinaan ne suuntautuivat kohteisiin, jotka veivät aikaa kodinhoidolta ja vanhemmuuteen liittyviltä velvollisuuksilta aiheuttaen arjen tehtävien poisjääntiä, viiveitä ja muita ongelmia arjen sujuvuuden ja rytmittämisen kanssa. Perhetyöntekijöiden työskentelyn näkökulmasta keskeiseksi tuli vanhoista tavoista poisoppimisen edellyttämä kyseenalaistamisen taito ja kyky synnyttää merkityksellisyyden kokemus uusia toimintatapoja kohtaan. Tutkimus osoittaa, että perheiden tukemiseen tarvitaan tutkimusta, jossa arkisia rutiineita ja käytäntöjä analysoidaan perheen päivittäisen elämän kontekstissa.   

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksen taustalla on Arki haltuun –perhetyön kehittämishanke, jonka Väestöliitto toteutti vuosina 2007–2010. Uuden työvälineen kehittäminen nousi käytännön tarpeesta, kun Väestöliiton kentällä tekemien havaintojen mukaan perhetyössä käytössä olevat välineet olivat osoittautuneet riittämättömiksi moniongelmaisissa perheissä. Kartan avulla tuetaan lasten perustarpeita vastaavan ja säännönmukaisemman arjen hallintaa sekä suunnataan ja koordinoidaan käytännön apua psykososiaalisen tuen rinnalla.

Tutkimus sisältää uudenlaisen avauksen kotitaloustieteen ja sosiaalityön vuorovaikutukselle perheiden arkeen suuntautuvassa tutkimuksessa. Keskeisenä ajatuksena on, että arjen käytäntöjä rakentamalla yhdessä perheen kanssa voidaan lisätä perheiden hyvinvointia. Kotitaloustieteellisellä tutkimuksella osoittautui olevan sovellusalueita kotitalousopetuksen kehittämisen lisäksi alueilla, joissa työskennellään perheiden moninaisuuden sekä laajemmin yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän muutoksen tuomien haasteiden parissa.  

Sanna Sekki väittelee 16.6. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Arki perhetyön kohteena: Tutkimus uuden työtavan kokeilusta Arki haltuun –hankkeessa. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 6, Unioninkatu 40. Väitös on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: sanna.sekki@helsinki.fi puh. 044 073 7389

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu