Kun luento ei riitä

Elvytystä, pipettivinkkejä ja väittelyjä... Opetus muuttuu, niin myös yliopisto.

Työelämän vaatimukset ja opiskelijoiden toiveet mullistavat yliopisto-opetusta. Yhä harvemmin se on pelkkiä luentoja ja tenttejä. Niiden rinnalle pyrkivät uudet opetustavat, jotka hyödyntävät tekniikkaa ja lisäävät vuorovaikutusta.

Opetuksen asema yliopistossa ei aina ole ollut kovin kaksinen. Koko tutkimusyliopiston traditio perustuu karsintaan: huonommat putoavat pois, kunnes jäljellä on uusi professori. Siihen ajatukseen ei sovi heikompien tukeminen tai kynnysten tasoittaminen.

Pelkkä karsimisfilosofia tekisi kuitenkin hallaa yhteiselle hyvälle.

— Opetuksella voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja satojen ihmisten elämään, tehdä paljon hyvää, muistuttaa yliopistonlehtori Jaakko Kurhila, joka toimii tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoesimiehenä Helsingin yliopistossa.

Kurhilan mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa teknologian ansiosta moni asia on mahdollista ajatella uusiksi. Siksi ei pitäisi tyytyä puolustamaan vanhoja tapoja vain perinteiden vuoksi.

Kurhila aloittaa ensi vuoden alussa Helsingin yliopiston Opettajien akatemian uutena puheenjohtajana. Pari vuotta sitten käynnistetyn akatemian tavoitteena on parantaa opetuksen asemaa ja arvostusta yliopistossa.

OPPIA PAJASSA

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella uudistettiin viisi vuotta sitten ohjelmoinnin opetus. Opiskelijat laitettiin heti ohjelmoimaan oikeilla välineillä pajoissa, joissa heitä opastavat vanhemmat opiskelijat.

Nyt on jo todisteita siitä, että opiskelijat oppivat pajaopetuksessa paremmin kuin luennoilla. Malli on kopioitu myös matematiikan laitokselle, ja fyysikoillakin on jo omat laskupajansa.

Kurhilan mukaan opiskelijat, opettajat ja oppiminen eivät ole muuttuneet, mutta toimintakulttuuri on. Samoin se, mikä koetaan hyödylliseksi. Luennoille vaivautuu aina vain harvempi opiskelija.

— Laitoksellamme olemme jo 1990-luvulta opettaneet opiskelijat siihen, että kaikki luentomateriaalit löytyvät verkosta. Siksi luennoille menemistä pidetään usein hyödyttömänä.

Opiskelijapalautteessa toivotaan monesti viihdyttävämpää opetusta, mutta siitä Kurhila on eri mieltä. Opettajat eivät ole miellyttämässä opiskelijoita, vaan tukemassa opintojen edistymistä. Hyvä opettaja saa kuitenkin tunnelman pysymään hyvänä, vaikka vaatiikin opiskelijoilta paljon.

— Opiskelu ei ole laulua, leikkiä ja lällätystä, vaan pikemminkin itkua ja hampaiden kiristelyä.

Yliopisto ei voi tanssia myöskään työelämän pillien mukaan, vaan pikemminkin sen pitäisi näyttää tietä. Oikeiden työelämätapausten hyödyntäminen teorian opetuksessa kuitenkin toimii. Samalla opiskelijoiden työelämätaidot karttuvat kuin huomaamatta.

ELVYTYSTAIDOT KUNTOON

Kuinka saisi teorian siirtymään kädentaidoiksi, pohti lääketieteellisen tiedekunnan kliininen opettaja Leila Niemi-Murola, kun kandiryhmä toisensa perään kompuroi elvytystentin käytännön osuudessa, vaikka teoria sujui kuin vettä vaan. Luentojen ja pienryhmäharjoitusten väliin jäi liikaa aikaa ja tiedot ehtivät unohtua. Ratkaisuksi tuli niin sanottu käänteinen opetus. Niemi-Murola laittaa luentovideon verkkoon, josta opiskelijat katsovat sen juuri ennen käytännön harjoituksia. Luentoihin hän liittää keittokirjamaisia käytännön ohjeita.

Viime vuonna mallia kokeiltiin esimerkiksi akuutin hengitysvajauksen ja anestesiologian kursseilla.

— Tällä tavalla harjoitusaikaa ei hukkaannu perusasioihin.

MENETELMÄT VIDEOLLE

Verkkovideoita hyödynnetään myös Viikissä. Bio-, maatalous-, metsä- ja eläinlääketieteilijät voivat katsoa jo ennen laboratoriokurssejaan opetusvideolta, miten pipettiä pidellään ja miten esimerkiksi pH mitataan.

Yleisimmin käytettyjä laboratoriomenetelmiä kuvaavista videoista koottiin kesällä tietopankki, jonne on tarkoitus kerätä muitakin opetusmateriaaleja, kuten tieteellisen kirjoittamisen ohjeita.

HYÖDYLLISIÄ KIISTOJA

Kansainväliset konfliktit synnyttävät helposti väittelyä. Siksi juuri väittely sopii niin hyvin niiden taustojen opettamiseen.

Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy on opettanut Lähi-idän konfliktin historiaa väittelyn avulla. Hän jakaa kurssin aluksi opiskelijat pienryhmiin ja antaa näille näkökulmat tilanteeseen. Ryhmät etsivät tietoa tueksi argumenteilleen ja sitten väitellään.

— Väittely tuo tunteet mukaan oppimiseen ja tekee siitä henkilökohtaisempaa. Tämä parantaa tutkitusti oppimistulosta, Miklóssy sanoo

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu