Kun alkuinnostus hiipuu, puolet opiskelijoista uupuu

Yli puolet Suomen korkeakouluopiskelijoista uupuu opinnoissaan. Opiskelijat kaipaavat lisää tukea, ettei stressi nitistäisi motivaatiota.

Opintojen aloittaminen on tärkeä vaihe elämässä. Ihminen pääsee käyttämään voimavarojaan ja tutustumaan uuteen, mielenkiintoiseen yhteisöön. Silti matka valmistumiseen saattaa olla takkuinen: Suomessa jopa 56 prosenttia korkeakouluopiskelijoista uupuu alkuinnostuksen laannuttua.

Opiskelu-uupumus kehittyy opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Se voi ilmetä voimakkaana opiskeluun liittyvänä väsymyksenä, kyynisyytenä, negatiivisena suhtautumisena opiskeluun sekä riittämättömyyden tunteina.

Uudet opiskelijat aloittavat innoissaan

Hyvä uutinen on se, että 44 prosenttia opiskelijoista on innostuneita opinnoista. Nämä opiskelijat eivät kärsi opiskelu-uupumuksesta, stressistä, kyynisyydestä tai riittämättömyydestä. Uudet opiskelijat kuuluvat todennäköisimmin innostuneiden ryhmään.

Opiskeluinto laskee opintojen kuluessa — samalla kun uupumus lisääntyy vuosi vuodelta.

Lähes kolmasosa, 30 prosenttia korkeakouluopiskelijoista, on samanaikaisesti sekä innostuneita että stressaantuneita. Tällainen yhdistelmä voi olla toimiva lyhyellä ajanjaksolla, esimerkiksi tenttiviikon aikana. Pitkällä tähtäimellä yhdistelmä voi olla riski.

Joka viides opiskelija, 19 prosenttia, kokee voimakasta riittämättömyyttä. Innostus on kateissa ja suhtautuminen opiskeluun kielteistä. Itsetunto kokee kolhuja.

Seitsemän prosenttia opiskelijoita kokee kaikkia uupumuksen tekijöitä: stressiä, riittämättömyyttä ja kyynisyyttä. Heillä innostus opintoihin on täysin kadonnut. Voimakkaasti uupuneiden määrä on huolestuttavasti lisääntynyt viimeisen neljän vuoden aikana.

Asialle omistautuminen antaa iloa

Mikä sitten pitää yllä opiskelijan motivaatiota? Opiskeluinto. Se on opiskeluhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentävät energisyys, opinnoille omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Se vaikuttaa oppimiseen, opiskelun sujuvuuteen ja opiskelijan hyvinvointiin. Asenteen ylläpitäminen on kuitenkin iso kysymys.

Opiskeluinnon voi rinnastaa työn imuun, joka antaa energiaa, saa ihmisen panostamaan tekemisiinsä ja ylläpitää sinnikkyyttä. Opiskelun merkityksellisyys synnyttää omistautumista ja auttaa uppoutumaan keskittyneesti ajatteluun, lukemiseen ja tekemiseen.

Ihmisen psykologisiin perustarpeisiin kuuluu halu vaikuttaa ja saavuttaa tavoitteita sekä tuntea yhteenkuuluvuutta. Mitä paremmin nämä tarpeet huomioidaan, sitä todennäköisemmin innostus tehdä pysyy yllä.

Opiskelijat, tärkein voimavara

Uupumus aiheuttaa suuren riskin masentua. Yksinäisyys on yhteydessä uupumusriskiin, kun taas sosiaalinen tuki suojaa uupumukselta. Yksinäisyys lisääntyy 23–28 ikävuoden välillä samalla kun yhteisöihin kiinnittyminen heikkenee.

Koska opiskelijat eivät ole yhtenäinen ryhmä, he tarvitsevat myös erilaisia tukemisen tapoja. Stressaavat opiskelijat hyötyvät opiskelutaitojen kehittämisestä, kyynistyneet kaipaavat paneutunutta opintojen ohjausta ja uupuneet tarvitsevat opintopsykologin apua.

Parhaiten uupumukselta suojaavat opiskeluinto, itsensä arvostaminen, yhteisöllisyys, oikea tuki ja oikeudenmukainen kohtelu.

Yhteistyö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja yliopiston välillä on erittäin tärkeää. Meillä ei ole varaa antaa opiskelijoittemme uupua. Innostuneet opiskelijat ovat yliopiston tärkein voimavara.

Artikkelin kirjoittaja on psykologi ja kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu Katariina Salmela-Aron ja Sanna Readin Burnout-lehdessä joulukuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen "Study engagement and burnout profiles among Finnish higher education students".

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y01/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu yliopistossa