Huomio opiskelijoiden näkemyksiin liikunnanopetuskoulutuksessa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan luokanopettajaopiskelijoiden erilaisista liikuntataustoista nousevat käsitykset liikunnanopetuksesta on otettava huomioon koulutuksessa.

Liikuntatieteiden maisteri Juha Valtonen tutkii väitöksessään opettajankoulutusta edeltäviä liikunnan sosialisaatioympäristöjä ja niiden yhteyksiä luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiin alakoulun liikunnanopetuksesta ja omista vahvuuksista opettaa liikuntaa. Valtonen ajoittaa tutkimuksensa opintojen alkuun, jolloin opettajankoulutus ei vielä vaikuta opiskelijoiden käsityksiin.

Sosialisaatioympäristöjä ovat koululiikunnassa menestyminen, vapaa-ajan liikuntaharrastus, liikunta-alan koulutus ja työkokemus sekä liikuntaan kytkeytyvät sukupuoleen perustuvat käytännöt.

Opiskelijoilla oli yhteneväiset käsitykset alakoulun hyvästä liikunnanopetuksesta. Heidän kuvauksensa olivat pääosin samansuuntaiset kuin mihin liikunnanopetusta ohjaavissa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa oli heidän kouluaikoinaan pyritty.

Liikuntatuntien ilmapiiri ja toimintatavat tärkeitä

Liikunnanopetuksen tulee opiskelijoiden mielestä olla myönteistä, motivoivaa, monipuolista ja kaikki oppilaat mukaan ottavaa. Opiskelijat painottivat kuvauksissaan liikuntatuntien ilmapiirin ja toimintatapojen merkitystä. Vahvuuksina liikunnanopetuksessa koettiin oma liikunnallisuus, myönteinen asenne, rohkaisevuus, empaattisuus, opetustaidot ja kyky olla asettamatta suorituspaineita.

Kahdenlaisia tulokulmia koulutukseen

Liikuntasuuntautuneista ympäristöistä tulleet opiskelijat kokivat olevansa vahvoja oppiaineessa. Kokemus perustuu heidän omaan liikunnallisuuteensa ja opetustaitoihinsa.

Liikuntasuuntautuneisuudella tarkoitettiin tässä yhteydessä koululiikunnassa menestymistä, aktiivista liikuntahistoriaa, liikunnanohjauksen tai urheiluvalmennuksen parissa toimimista ja niissä kouluttautumista sekä joukkueliikuntataustaa.

Vähemmän liikuntasuuntautuneet opiskelijat puolestaan ilmaisivat useammin oppilaisiin kohdistuvia vahvuuksia kuten rohkaisevuutta, empaattisuutta ja kykyä olla asettamatta suorituspaineita oppilaille.

Sosialisaatioympäristöjen yhteydet käsityksiin hyvästä liikunnanopetuksesta olivat samansuuntaisesti kaksijakoiset, mutta heikommat.

Yhteenvetona Valtonen toteaa, että liikuntasuuntautuneisuus näyttäisi yhdistyvän oppiaineen painottamiseen kun taas alhaisempi liikuntasuuntautuneisuus kytkeytyy oppilaiden huomioimisen ja myönteisen ilmapiirin painottamiseen.

Juha Valtonen väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Askelmerkkejä liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi: Opettajankoulutusta edeltävät liikunnan sosialisaatioympäristöt, koetut vahvuudet ja käsitykset hyvästä liikunnanopetuksesta.  Väitöstilaisuus järjestetään 9.4. klo 10 yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2007-6

Väittelijän yhteystiedot:

Juha Valtonen, puh. 050 531 2841, s-posti juha.valtonen@helsinki.fi
---

Juha Valtonen on valmistunut vuonna 1981 liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt vuosia liikunnanopettajana. Vuodesta 1984 alkaen hän on toiminut liikunnan didaktiikan lehtorina Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

 

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu