Yliopistot pohtivat parhaillaan uudenlaisia tapoja valita opiskelijat, ja perinteiselle valintakokeelle etsitään vaihtoehtoja. Tavoitteena on saada opiskelijat nopeammin kiinni opintoihin, kun valintakokeisiin valmistautumisaika ja välivuodet vähenevät. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että myös jatkossa on monia reittejä korkeakouluopintoihin.
Avoin yliopisto haluaa tarjota vaihtoehtoisen ja samalla uudenlaisen väylän yliopistoon.
– Avoimen väylän kautta saadaan oikeasti motivoituneita opiskelijoita. He tietävät alan olevan ”se oikea” ja ovat opinnoillaan myös osoittaneet kyvykkyytensä opiskeluun, sanoo Avoimen yliopiston johtaja Jaakko Kurhila.
"Avoimen väylän kautta saadaan oikeasti motivoituneita opiskelijoita."
Kun ala on tuttu jo sisään tullessa, saattavat myös opiskelijoiden siirtymiset koulutusohjelmasta toiseen vähentyä. Tilanne on optimaalinen sekä opiskelijan että yliopiston kannalta.
Käytännössä väylä merkitsee sitä, että opiskelija voisi saada opinto-oikeuden yliopistoon avoimessa suorittamiensa opintojen perusteella. Nämä opinnot voi liittää suoraan osaksi tutkintoa, jolloin ne vauhdittavat konkreettisesti myös valmistumista.
Tietojenkäsittelytieteen moocista mallia
Avoimen väylä on ollut olemassa jo tähänkin saakka. Tiedekuntien määrittämät sisäänpääsykriteerit ovat kuitenkin olleet kovat: opiskelijan on tavallisesti täytynyt suorittaa erinomaisin arvosanoin haluamansa oppiaineen perus- ja aineopinnot, sivuaineen perusopinnot ja lisäksi tutkintoon kuuluvia yleis- ja kieliopintoja. Käytännössä väylää pitkin on päässyt vuosittain yliopistoon vain kourallinen Avoimen yliopiston opiskelijoita.
"Uusien väylien kriteereitä ja toteutustapaa on suunniteltava ja hiottava tarkkaan."
Tulevaisuuden väylän pitäisi Kurhilan mukaan olla paitsi nykyistä tehokkaammin hyödynnetty, myös pedagogisesti paremmin mietitty. Väyläopinnot tulisi lisäksi voida suorittaa nykyistä lyhemmässä ajassa.
– On koulutusohjelmien käsissä, miten ne suunnittelevat opiskelijavalintansa. Millaisia valmiuksia koulutusohjelmat toivovat uusilta opiskelijoiltaan? Uusien väylien kriteereitä ja toteutustapaa on suunniteltava ja hiottava tarkkaan.
Jaakko Kurhila on aiemmassa tehtävässään ollut kehittämässä tietojenkäsittelytieteen moocia eli kaikille avointa verkkokurssia, joka on ollut yksi oppiaineen sisäänottoväylistä jo pitkään. Käytännössä opiskelijat osoittavat taitonsa, sinnikkyytensä ja soveltuvuutensa alalle suorittamalla moocin. Kaikki saavat opintopisteet Avoimen yliopiston kautta, ja parhaiten menestyneet pääsevät yliopistoon opiskelemaan. Moocin rinnalla on ollut muitakin reittejä, muun muassa perinteisemmät pääsykokeet. Oppiaineessa on oltu tyytyväisiä sisäänoton kokonaisuuteen.
Kurhila peräänkuuluttaa tietojenkäsittelytieteen kaltaista ennakkoluulottomuutta myös yliopiston muille koulutusohjelmille. Samalla hän tarjoaa niille yhteistyötä ja työkaluja uudenlaisen väylän rakentamiseen.
– Avoin yliopisto on valmis käärimään hihat. Meillä on kokemusta monenlaisten opintojen toteuttamisesta, ja tarjolla ainoastaan ratkaisuja.
Vaihtoehto valmennuskursseille
Avoin yliopisto voi Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblomin mukaan olla vaihtoehto valmennuskursseille.
– Valmennuskurssit näyttävät olevan siirtymässä lukioon. Miksi maksaa tuhansia euroja valmennuksesta, joka ei takaa sisäänpääsyä, kun vaihtoehtona ovat Avoimen yliopiston edulliset, ehkä jopa maksuttomat kurssit? Lindblom kysyy.
Sekä Lindblom että Kurhila haluavat säilyttää koulutuksen tasa-arvon. Mahdollisuuden kouluttautua pitäisi olla itsestäänselvyys eikä riippua perheen taloudellisesta tilanteesta tai sosiaalisesta taustasta.