Mahdoton käy mahdolliseksi kovalla työllä ja hyvässä porukassa.

Ylivoimaisissa tilanteissa tuntuu usein siltä, etteivät omat taidot vain riitä.

— Oletuksesta tulee itseään toteuttava ennuste, jos siihen uskoen alkaa välttää älyllisiä ponnistuksia, oppimistutkija Kai Hakkarainen toteaa. Hakkarainen jäi itse keskikoulussa kahdesti luokalleen, kun kielet tuottivat tuskaa. Nuorukainen meni Vallilan ammattikouluun asentaja-koneistajalinjalle.

— Lukiosta en voinut edes haaveilla. Ammattikoulu palautti lukuinnon.

— Opiskelin keskikoulun loppuun ja lukion iltakoulussa ja työskentelin samalla päivät prototyyppien koneistajana Nokian kaapelitehtaalla.

Yliopiston Hakkarainen aloitti 25-vuotiaana. Väitöskirja soveltavan psykologian alalta valmistui viisitoista vuotta sitten Torontossa. Hakkarainen tutkii kollektiivista luovuutta, yhteisöllistä oppimista ja itsensä ylittämistä. Sitä, miten mahdottomalta ensin tuntuva käy mahdolliseksi.  Huippusuoritus edellyttää valtavaa harjoitusta. Psykologit puhuvat 10 000 tunnin minimistä.

— Aivot ovat supermuotoutuva järjestelmä, joka sopeutuu pitkäaikaisessa harjoittelussa kohtaamaan ne haasteet, joita yksilö asettaa. Kykyjen kehitykselle ei ole ylärajaa.  Sitkeyden rooli on suuri.

— Huippuosaajat ovat usein härkäpäisiä, Hakkarainen toteaa.

YHTEISÖ LUO

Jokainen kaipaa tunnustusta vahvuuksilleen ja kannustusta, kun asiat eivät suju.

— Ihminen on äärisosiaalinen olento, joka tuntee itsensä vaillinaiseksi, ellei koe antavansa merkityksellistä panosta yhteisölleen.

Vaativimmat oppimisen paikat liittyvät minuuteen. Se ei koske vain oppimisvaikeuksien kanssa pinnisteleviä. Hakkaraisella on ollut
tutkimusaineistonaan myös tohtoriopiskelijoiden haastatteluja.

— Moni mietti, onko lainkaan oikeassa paikassa.  Vastaavia kysymyksiä esittävät myös hankalissa oloissa kasvavat lukiolaiset, Hakkarainen vertaa.

— Tohtoriopiskelijat pohtivat luonteenvahvuuksiaan ja asiantuntijuuden merkitystä, mutta haastatteluissa korostui etenkin yhteisö.  Ainoa oikotie huipulle on saada tuekseen huippuyhteisön jaettu tieto ja kokemus.

— Älykkyys ja luovuus ovat pikemminkin yhteisöllisissä tietokäytännöissä kuin yksilöissä. Itsensä ylittämisen kannalta olisikin tärkeä kytkeä opiskelijat mahdollisimman varhain ja tiiviisti tutkimusryhmiin, professori arvioi.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu