Tänäkin vuonna uudet opiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa orientaatioviikolla, jonka aikana muun muassa kampusrakennukset ja kurssi-ilmoittautumisiin liittyvät järjestelmät tulevat tutuiksi. Opiskelijat on jaettu pienryhmiin, joita ohjaavat tuutorit. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aloitti 750 uutta fuksia, joten ryhmien liikkuminen Kumpulan kampuksella on tarkkaan aikataulutettu.
– Orientaatioviikon aikana olimme vajaan 10 hengen tuutoriryhmässä. Koulutusohjelman muita fukseja tapasin puistopiknikillä, kertoo matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelmassa aloittanut Oskari Manneros.
Oskari Manneros muutti Raumalta Helsinkiin opiskellakseen matematiikan ja kemian opettajaksi.
Orientaatioviikolla kampus ja opiskelukaverit tulevat tutuiksi
Orientoivan viikon aikana fuksit tutustuvat myös toisiinsa ja alan vanhempiin opiskelijoihin. Normaalina syksynä fuksi voi tavata orientoivan viikon tilaisuuksissa yli sata uutta ihmistä, kun vanhat ja uudet opiskelijat kohtaavat. Tänä vuonna kasvokkaisia kohtaamisia tulee kuitenkin huomattavasti vähemmän.
– Myös vanhempiin opiskelijoihin tutustuminen on osa yliopistoelämään perehtymistä. Kampus ja opiskelijahuoneet ovat olleet tärkeitä kohtaamispaikkoja vanhoille ja uusille opiskelijoille. Tänä vuonna sisätiloissa ei ole voinut kokoontua, ja osallistujamääriä on pitänyt rajoittaa ulkonakin, kertoo matematiikan opiskelijoiden ainejärjestön Matrixin puheenjohtaja Eetu Halme.
Oskari Manneros on huomannut, että turvallisuusrajoitusten puitteissa uusien ihmisten tapaaminen ei ole ihan helppoa.
– Tutustuminen on hankalaa, mutta tiedän etukäteen ihmisiä omasta koulutusohjelmastani. Nyt kun kurssit ovat alkaneet, olen jutellut samoilla kursseilla olevien tuttujen kanssa. Meillä on muutaman kaverin kanssa Telegram-ryhmä, sanoo Manneros.
Laskuharjoituksiin apua ja ohjausta chat-huoneissa
Manneros muutti Raumalta Helsinkiin opiskeluja varten. Käytännössä Manneros olisi voinut aloittaa matematiikan ja kemian opettajan opintonsa tänä vuonna täysin etänäkin. Muissa tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa käytännöt voivat olla erilaisia, sillä opiskeltavat alatkin ovat erilaisia.
– Kaikki luentoni ovat netissä. Yhdellä kurssilla oli mahdollisuus saada kontaktiopetusta, mutta en itse valinnut sitä. On hyvä, ettei tarvitse käyttää siirtymiseen aikaa, jos on vain yksi luento päivässä. Laskareita taas on parempi tehdä porukalla yhdessä. Olemme käyneet muutaman kaverin kanssa kampuksella tekemässä niitä, Manneros kertoo.
Normaalioloissa matematiikan opiskelijat tekevät yhdessä kurssien laskuharjoitustehtäviä eli laskareita Kumpulan kampuksella Ratkomossa. Ratkomossa on tiettyihin aikoihin paikalla ohjaajia, joilta voi kysyä neuvoa. Tänä syksynä Ratkomon ohjaus toteutetaan verkossa.
– Nettiohjaukselle on monta eri kanavaa. Zoomiin voi tulla juttelemaan, tai kysyä Telegramissa tai Moodlen foorumeilla. Matikan merkistölle on hankala kirjoittaa nopeasti näppäimistöllä, mutta Moodleen ja Telegramiin voi laittaa kuvia, kertoo Eetu Halme.
– Toivottavasti opiskelijat ottavat netti-Ratkomon aktiiviseen käyttöön ja keskustelevat ja pohtivat myös keskenään tehtäviä ja auttavat toisiaan.
Sitsejä ja peli-iltoja verkkototeutuksella
Etäluennoilla muiden naamat eivät tule tutuiksi, jos osallistujien kamerat eivät ole päällä. Opettajaksi opiskeleva Manneros miettii, katoaako etäopetuksessa ihmiskontakti.
– Olen kuullut, että etäluennoilla ihmiset eivät ole niin innokkaita esittämään kysymyksiä kuin tavallisesti yliopistoluennoilla. On hyvä, että sadan ihmisen Zoom-luennolla voi kommentoida chatin kautta, mutta toisaalta opettajat eivät välttämättä huomaa kommentteja luennon aikana, sanoo Manneros.
Vapaa-ajan tapahtumienkin siirtyminen verkkoon on harmittanut ainejärjestöläisiä, vaikka korvaavia tapojakin on keksitty. Ylioppilaskunta HYY on päättänyt järjestää tapahtumansa etänä eikä vuokraa juhlatilojaan järjestöille. Jotkut järjestöt pitävät syksyllä tapahtumia ulkona.
– Alkukeväästä oli ehkä jopa lievä innostus keksiä uutta, mutta se laantui tilanteen pitkittyessä. Perinteet ja tavat on jouduttu miettimään uusiksi. Tilanne on ollut tosi raskas, kertoo Halme.
Matrixilla on virtuaalinen opiskelijahuone Discord-viestisovelluksessa, ja peli- ja leffa-iltoja on vedetty netissä. Etäsitsitkin onnistuivat Zoomissa – vaikka 40 hengen yhteislaulu ei Halmeen mukaan kuulostanutkaan ihan yhtä hyvältä verkkoyhteyden läpi.
– Nettihuoneet eivät kuitenkaan korvaa sohvalla istumista ja bileitä. Aiemmin moni on tavannut ihmisiä kampuksella, vaikkei muuten olisi päivittäin yhteydessä. Opiskelijahuoneeseen on helpompaa astua vaan sisään ja jäädä hengailemaan ilman sen tähdellisempää asiaa, Halme pohtii.
Epävarma tilanne on vaatinut tarkkaa ohjeistusta
Kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoilta on tullut koulutusohjelmille joitakin kysymyksiä siitä, onko mahdollista aloittaa opiskelut, jos ei pysty tulemaan vielä Suomeen.
– Se on mahdollista. Myös orientoivan viikon on voinut suorittaa täysin etänä, kertoo matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman koulutussuunnittelija Erica Runolinna.
Kandiopiskelijoilta ei ole Runolinnan mukaan tullut kysymyksiä tavallista enempää. Tänä vuonna opiskeluun liittyvistä järjestelyistä on viestitty aiempaa enemmän, ja opiskelijat ymmärtävät tilanteen epävarmuuden. Koronasyksyn opintojen alku ei ole tuonut fuksi Oskari Manneroksellekaan isompia yllätyksiä.
– Tässä vaiheessa kaikki on uutta ja yllättävää, mutta informaatiota on tullut tarpeeksi. Meille selitettiin hyvin, että jos jotain tietoa ei helposti löydä, eivätkä tuutoritkaan tiedä, sitä ei todennäköisesti vielä tarvitsekaan tietää.
Manneros ei ole myöskään surrut opiskelijatapahtumien perään.
– Kun ei ole vähään aikaan opiskellut, niin pitää saada opiskelurytmi kuntoon. Iso määrä bileitä ei ainakaan tekisi sille hyvää.
Lue lisää:
Matemaattisten tieteiden kandiohjelma
Matematiikan, kemian ja fysiikan opettajan kandiohjelma