Vuosikymmenien ajan Suomessa ehdittiin tottua ajatukseen osaamisen jatkuvasta kasvusta. Ikäluokka toisensa jälkeen suoriutui edellisiä paremmin älykkyys- ja osaamistesteistä. Väestön koulutustaso kasvoi kasvamistaan. Sitten tuli stoppi.
Viime aikoina eri mittarit ovat näyttäneet suomalaisten osaamistason laskevan. PISA-tulokset heikkenevät vähitellen, samoin armeijan matemaattista ja verbaalista osaamista mittaavien kokeiden tulokset. Opetushallituksen tekemissä arvioinneissa näkyy oppimistulosten huonontuminen.
Suomi ei ole yksin: sama ilmiö on havaittu muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Hollannissa ja Britanniassa.
Testitulosten parantumiseen 1900-luvun mittaan vaikuttivat kohentunut ravinto, terveydenhuolto ja koulutus. 1990-luvulta alkoi kuitenkin hiipuminen, jolle ei ole löydetty yhtä suoraa selitystä.
Teorioita on esitetty ympäristömyrkyistä geneettiseen rappioon, mutta ne eivät vakuuta erityispedagogiikan emeritusprofessoria Jarkko Hautamäkeä. Hän ei itse asiassa edes usko osaamistason todella laskeneen.
Testeihin ei viitsitä vastata kunnolla
Hautamäellä on pitkä kokemus koulutuksen ja osaamisen tutkimuksesta. Vuonna 1996 hän oli perustamassa Helsingin yliopistoon Koulutuksen arviointikeskusta, joka on tutkinut ajattelua ja oppimaan oppimista koulussa sekä toteuttanut Suomessa PISA-tutkimuksia yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Hautamäen mukaan testaamalla saatavat osoitetun osaamisen tunnusluvut ovat laskeneet, mutta ei ole näyttöä, että tämä koskisi myös todellista osaamista. Tosin todellista osaamista on vaikea tutkia, kun mitata voi vain osoitettua osaamista.
Mikseivät nuoret sitten haluaisi enää osoittaa osaamistaan?
— Oleellinen syy näyttäisi olevan intressien muuttuminen. Uskon, että halutessaan nuoret pärjäisivät testeissä yhtä hyvin kuin aikaisemmat polvet, Hautamäki vastaa.
On testejä, jotka vaikuttavat testattavien elämään, kuten vaikkapa oppilaitosten pääsykokeet. Osallistujilla on siis pelissä korkeat panokset. Sitten on matalien panosten testejä, joista ei koidu testattaville mitään seurauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi PISA-testit ja muut osaamistutkimukset.
Aiemmin testattavat tekivät myös matalan panoksen testit kiltisti ja kuuliaisesti. Tämä asenne tuntuu muuttuneen. Se näkyy vastaamiseen käytetystä ajasta ja vastauksista kysymykseen ”teitkö parhaasi tässä testissä”. Kysymyksessä on laajempi kulttuurinen muutos. Vastaajat jakaantuvat entistä jyrkemmin tunnollisiin ja niihin, jotka eivät viitsi vaivautua.
— Protestanttisen etiikan vaikutus näyttää heikkenevän protestanttisissa maissa, etenkin poikien osalta, Hautamäki kommentoi.
Ilmiöopetus voi auttaa motivoimaan
Suomalaisten PISA-tulokset alkoivat heikentyä vuoden 2006 jälkeen. Oppimaan oppimisen tutkimuksissa vastaava pudotus näkyy vertailtaessa vuosien 2001 ja 2012 aineistoja, mutta vuoden 2017 tuloksissa lasku ei enää jatkunut.
Kenties testattujen nuorten varhaislapsuus ja perheiden tilanne 1990-luvun lamassa vaikuttaa motivaatioon, miettii Hautamäki. Toisaalta lama ei selitä heikkeneviä tuloksia muissa pohjoisen Euroopan maissa. Sekin on mahdollista, että testeissä mitataan menneisyyden taitoja, joita nuoret eivät enää koe olennaisiksi, ja tulokset heikkenevät siksi.
Myös koulutustason nousu on pysähtynyt. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ei enää viimeisen vuosikymmenen aikana ole kasvanut Suomessa, ja vuonna 1977 syntyneet ovat jäämässä korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.
— Työmarkkinoiden epävarmuus saattaa johtaa siihen, ettei koulutuksen kaltainen pitkäjänteinen investointi omaan tulevaisuuteen kiinnosta. Tästä on puhunut esimerkiksi taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz, Hautamäki pohtii.
Hautamäki ei kuitenkaan ole toivoton nuorten eikä koulun suhteen. Päinvastoin, uusi opetussuunnitelma saattaa herättää uinuvankin motivaation. Hyvä idea on esimerkiksi ilmiöopetus.
— Tiedämme tutkimuksesta, että ajattelutaitojen kehittymiseen voidaan vaikuttaa. Oppimista on mahdollista tehostaa esimerkiksi yhdistämällä eri oppiaineita.
Muun muassa globalisaatio, ilmastonmuutos sekä talouden ja politiikan kysymykset ovat asioita, joita koulussa tulisi käsitellä, Hautamäki arvioi.
Nuorten mielenkiinto maailmaa kohtaan ei ole sammunut. Koulun on vain vastattava heidän tarpeisiinsa.