Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa 2/2013.
Vuonna 1993 jalkasienestä kärsinyt naispotilas meni lääkäriin valittamaan turvonneita jalkojaan. Uusi sienilääke oli saanut jalat paisumaan niin, etteivät edes saappaat mahtuneet jalkaan. Hoitava lääkäri otti yhteyttä Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan kliinisen farmakologian laitoksen Pertti Neuvoseen.
Nykyään emeritusprofessorina ja tutkimusjohtajana toimiva Neuvonen on ollut liki 40 vuotta se, jolle soitetaan, kun potilas reagoi lääkkeisiin odottamattomalla tavalla. Lääkäri epäili, että oireet saattavat johtua lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Potilaalla oli näet käytössään myös kalsiumsalpaaja-ryhmän verenpainelääke.
Neuvosen tutkimusryhmä järjesti potilaalle lisätutkimuksia ja selvitti asiaa koehenkilöillä. Tutkimuksessa paljastui, että sienilääke kymmenkertaistaa kalsiumsalpaaja-verenpainelääkkeen pitoisuudet. Vaikutus johti nopeasti jalkojen turvotukseen ja romahdutti verenpaineen. Havainnosta ei järjestetty lehdistötilaisuutta tai viranomaistapaamisia. Sen sijaan Neuvosen ryhmä lähetti julkaisun kliinisen farmakologian johtavaan Clinical Pharmacology and Therapeutics -lehteen. Lehden kautta tieto levisi nopeasti ympäri maailmaa. Muun muassa Yhdysvaltojen ja EU:n lääkeviranomaiset kuuntelevat tarkasti tämän Meilahdessa toimivan ryhmän tuloksia ja suosituksia.
KUOLEMIEN SELVITTÄJÄ | Lääkkeiden yhteisvaikutustutkimukset käynnistyvät usein potilashavainnoista. Niiden merkitys voi kantaa kauas. Noin kymmenen vuotta sitten uusi kolesterolilääke oli aiheuttanut Yhdysvalloissa muutamassa vuodessa lähes sata kuolemantapausta. Noin puolet kuolemista johtui yhteisvaikutuksesta. Neuvosen ryhmä selvitti mekanismin, joka nosti voimakkaasti statiini-lääkkeen pitoisuutta ja aiheutti kuolemia. Shokkitulos ja sitä seuranneet vahingonkorvausvaatimukset olivat vähällä viedä suuren saksalaisen lääketehtaan konkurssiin. Lääketeollisuus seuraakin ryhmän tutkimuksia ja liittää tuloksia tuoteinformaatioonsa. Yhteisvaikutushavainnot vähentävät lääkkeen myyntiä, mutta lääketurvallisuuden on oltava aina etusijalla. Tosin kun kyseessä on miljardien eurojen vuosittaisen myynnin tuova lääke, firma yrittää joskus varjella tuotteensa myyntiä ja muotoilee Neuvosen ryhmän tuloksia kiistäviä vastineita.
— Tuloksemme ovat kuitenkin aina pitäneet paikkansa, Neuvonen sanoo.
HIILELLÄ MAINEESEEN | Neuvonen kiinnostui lääkkeistä jo nuorena. 1970-luvun alussa hän osoitti rautavalmisteiden ja maitotuotteiden estävän eräiden antibioottien imeytymisen. Havainto on nykyisin oppikirjatietoa. Ala ei ollut järin suosittu.
— Eräät lääkärit ajattelivat potilaiden kestävän melkein mitä tahansa, Neuvonen muistelee. Vuonna 1972 nuori dosentti palkattiin kliiniseksi opettajaksi vasta perustettuun kliinisen farmakologian laitokseen. Lisämainetta hän alkoi saada 1970-luvun lopulla käynnistämillään tutkimuksilla lääkehiilen käytöstä.
Myrkytystiloja hoitamaan tarkoitettu hiili annettiin alun perin tabletteina ja pieninä annoksina, jolloin teho jäi vähäiseksi. Neuvonen ryhmineen kehitti hiilestä veteen sekoittuvan jauheen, jota voitiin antaa kymmenkertainen määrä aikaisempiin verrattuna. Samalla hän todisti suurten hiiliannosten tehoavan moniin myrkytyksiin. Näihin, kuten moniin muihin Neuvosen tutkimuksiin, viitataan edelleen. Vuosien mittaan Neuvonen ryhmineen on noussut yhdeksi farmakologian tieteenalan ja Helsingin yliopiston siteeratuimmista tutkijoista. Tuloksia tuskin olisi syntynyt työtunteja laskemalla. Turun yliopiston anestesiologian professori Klaus Olkkola muistaa Neuvosen omistautuvan otteen.
— Kun olin vasta väitellyt tutkija, Pertti huomautti minulle, että 18 tunnin työpäivän aikana saa enemmän aikaan kuin kahdeksan tunnin työpäivän aikana. Olkkolan mukaan asenne näkyi myös ohjaustyössä.
— Pertti todella paneutuu kaikkiin ohjattaviinsa. Palautetta tulee nopeasti, jos asiat eivät ole hyvällä mallilla.
BISNES JYRÄÄ | Neuvosta ei siteerata huomattavan usein vain siksi, että hän on pätevä ja ahkera tai siksi, että Helsingin yliopiston kliininen farmakologian yksikkö on lajissaan maailman huippua. Työryhmä saa julkisuutta myös sen takia, että kilpailijoita on lääketieteessä ja -teollisuudessa vähän. Liian vähän. Lääketeollisuuden tavoite on saada lääke nopeasti myyntiin. Kun myyntilupa heltiää, eivät valmistajien edustajat ole yleensä kovin innostuneita jatkamaan tutkimusta siitä, miten lääke reagoi muiden lääkkeiden kanssa.
— Teollisuuden näkökulmasta interaktiotutkimuksissa on lyhyellä tähtäimellä vain hävittävää, Pertti Neuvonen sanoo. Vakava yhteisvaikutusongelma voi aiheuttaa lääkkeen vetämisen pois markkinoilta tai ainakin käytön selvää vähenemistä.
— Joskus teollisuuden puolelta on jopa myönnetty heidän epäilleen meidän löytämäämme yhteisvaikutusta jo lääkkeiden kehittämisvaiheessa. Asia on kuitenkin jätetty sikseen, sillä uusi lääke on haluttu nopeasti markkinoille. Neuvonen varoo kuitenkin luomasta liikaa vastakkainasettelua tutkimuksensa ja lääkefirmojen välille.
— Heidän tutkimusbudjeteistaan me voimme tietenkin vain haaveilla. Neuvoselle on muutaman kerran tarjottu lääkeyhtiön tutkimusjohtajan paikkaa. Akateeminen vapaus on aina vienyt voiton.
— Rahoituksesta joutuu taistelemaan aina. Minusta yhteiskunnan kannattaisi satsata enemmän lääketurvallisuuteen oleellisesti liittyvään yhteisvaikutustutkimukseen.
ELÄKKEELLÄ LAUANTAIT | Kollegoilta kysyttäessä Neuvosta kuvaillaan erittäin luotettavaksi ja työhönsä perehtyneeksi. Julkaisujen määrän salaisuuden arvioidaan olevan paitsi työtahti, myös luovuus löytää oikeat kysymykset. Maailmalla hänen ryhmänsä tunnetaan leikillisesti ”impact factoryna”. Termi ei viittaa ainoastaan tutkimuksen merkittävyyttä kuvaavaan impact factor -termiin vaan myös tehdasmaiseen tahtiin, jolla merkittäviä julkaisuja on Meilahdessa tuotettu.
Neuvonen on palkittu Yhdysvaltojen lääkehallintoviranomaisen (FDA) mitalilla ja Basic & Clinical Pharmacology & Toxicology -lehden ensimmäisellä elämäntyöpalkinnolla Nordic Prizella. Tärkein palkinto on kuitenkin muualla. Varovaistenkin arvioiden mukaan lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat vuosittain kymmenien tuhansien potilaiden kuoleman. Luku kasvaa, koska lääkkeiden ja niiden käyttäjien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Neuvosen ryhmän tutkimukset alentavat merkittävästi kuolonlukuja. Heidän julkaisunsa vaikuttavat lääkeohjeistukseen ja lainsäädäntöön kaikkialla maailmassa. Ennalta ehkäisevä työ on kuitenkin näkymätöntä. Neuvonen ei myöskään ole esiintynyt julkisuudessa.
— Ehkä olisi pitänyt. Mutta kiirettä on ollut tarpeeksi muutenkin.
Neuvonen johti kliinisen farmakologian yksikköä yli 20 vuotta. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2011, mutta jatkaa yhä osa-aikaisena tutkimusjohtajana. Vaimon toive lisäajasta kodille ja kymmenelle lastenlapselle on kuitenkin huomioitu. Myös luonnon tarkkailulle ja lintujen bongaukselle jää enemmän aikaa. Enää Neuvonen ei mene lauantaisin töihin, ja arkiaamutkin alkavat vasta kymmeneltä.