Ukrainassa käytävä sota on aiheuttanut inhimillisen katastrofin, jonka seuraukset vaikuttavat laajalle ja pitkään. Monet pakkosiirtoaliset, eli ihmiset jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan terveyttä tai henkeä uhkaavan tilanteen takia, ovat kokeneet tilanteita, jotka voidaan kokea traumaattisina.
Tutkimuksessa vuodelta 2018 selvisi, että 82,6 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista oli kokenut potentiaalisesti traumaattisia kokemuksia. Miehet raportoivat enemmän väkivaltaan liittyviä tapahtumia kuin naiset, mutta naiset raportoivat enemmän mielenterveysoireita kuin miehet.
Traumaattiset kokemukset heikentävät terveyttä
Pakkosiirtolaisten elämänkulku ja kokemukset vaihtelevat, ja kokemusten vaikutus on yksilöllistä. Silti tutkimukset vahvistavat, että traumaattiset kokemukset ennustavat heikompaa sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ja mitä vakavampia kokemukset ovat olleet, sitä huonompaa on terveys ja hyvinvointi.
Kidutusta kokeneet raportoivat esimerkiksi enemmän yksinäisyyden, eristyneisyyden ja syrjinnän kokemuksia kuin muu väestö. Myös aiempi tutkimus vahvistaa, että kidutuksen jälkeinen psykologinen ahdistus johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja sosiaalisen tuen vähenemiseen.
Käytännössä vakavat traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin ja näyttäytyä haasteina hyvin erilaisissa arjen tilanteissa, myös apua hakiessa. Traumaattisten kokemusten vaikutusten laaja-alaisuus on siksi tärkeää huomioida, kun suunnitellaan palvelukokonaisuuksia ja -polkuja pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.
Kokemustensa johdosta osa ihmisistä saattaa kokea epäluottamusta viranomaisia ja palveluntarjoajia kohtaan. Vastaavasti se, mitä apua he tarvitsevat saapuessaan Suomeen, saattaa vaihdella, samoin se mistä palveluista hyötyy ja mitä avulta toivoo.
Traumatisoivia kokemuksia ja mielenterveysoireita on siksi tarkoituksenmukaista seuloa maahan hiljattain saapuneilla pakkosiirtolaisilla. Tämä mahdollistaa vakavia traumaattisia kokemuksia kokeneiden henkilöiden tunnistamisen ja tarvittaessa räätälöityjen palvelujen tarjoamisen.
Tuen avulla parempaa hyvinvointia ja osallisuutta
Hoitamattomina mielenterveyshäiriöillä on taipumus kroonistua ja myös matala-asteinen oireilu saattaa merkittävästi haitata työ- ja oppimiskykyä sekä koettua elämänlaatua. Oireilu saattaa myös voimistua myöhemmissä elämänvaiheissa muiden vastoinkäymisten myötä. Traumaattisista kokemuksista ja mielenterveysoireista kärsivien pakkosiirtolaisten varhainen tunnistaminen ja mielenterveysoireiden hoito on näin ollen suotavaa sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Lupaavia tuloksia on saatu esimerkiksi matalan kynnyksen tuesta ilman huoltajaa tulleille alaikäisille pakolaisille. Koulutettujen ammattilaisten toteuttamat vakauttamisryhmät lisäsivät tutkimuksen mukaan luottamusta majoitusyksiköiden henkilökunnan ja alaikäisten välillä ja saattoi edesauttaa myös traumahoitoon hakeutumista.
Monet pakkosiirtolaiset ovat kokeneet vaikeita kokemuksia, jotka voivat johtaa traumatisoitumiseen ja mielenterveysoireisiin. Systemaattisen seulonnan avulla näistä kokemuksista ja oireista kärsivät voidaan kuitenkin ohjata palveluiden piiriin, jotka edesauttavat heidän hyvinvointiaan ja mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja osallisuuteen.
Psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoff väitteli 26.8.2022 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Mental health of forced migrants in the Nordic countries". Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.