”Mielenterveyshäiriöt eivät ole absoluuttisia, pysyviä tiloja”, muistuttaa psykologian tutkija Christian Hakulinen

Christian Hakulinen tutkii, kuinka mielenterveysoireista kärsivän vaikeudet heijastuvat läheisten elämään. Lähipiirille muodostuu tilanteesta helposti turhan tumma kuva, tutkija sanoo. Vaikea vaihe on usein ohimenevä.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2022.

Mielenterveysongelmat — etenkin nuorten — herättävät yhä enemmän huolta. Kela julkaisi syksyllä pysäyttäviä lukuja nuorten aikuisten mielenterveyteen liittyvistä sairauspäivistä, ja esimerkiksi Suomen mielenterveys ry kertoi nuorten itsetuhoisuuteen liittyvien yhteydenottojen lisääntyneen.

Mielenterveysongelmat varjostavat ihmisen elämänkulkua monin tavoin. Ihmisen itsensä lisäksi mielenterveysoireet heijastuvat myös läheisten elämään.

Yliopistotutkija Christian Hakulisen tutkimusryhmä tahtoo nyt selvittää, miten mielenterveyshäiriöt vaikuttavat ihmisen sosiaaliseen verkostoon.

Tutkimus nojaa laajoihin rekisteriaineistoihin, noin viiden miljoonan ihmisen tietoihin yli 20 vuoden ajalta. Aineisto antaa kattavan kuvan Suomen väestöstä: heidän terveydestään, koulutuksestaan, työtilanteistaan ja lähisuhteistaan. Tietojen pohjalta tutkijat kartoittavat, kuinka mielenterveyshäiriöt vaikuttavat läheisten hyvinvointiin ja sosioekonomiseen tilanteeseen.

Hankkeeseen on rekrytoitu psykologian ja tilastotieteen asiantuntijoita. Hakulinen on kiinnostunut monitieteisestä yhteistyöstä.

— Olisi loistavaa, jos saisimme jonkun psykiatriasta kiinnostuneen taloustieteilijän mukaan tutkimukseen.

Miten skitsofrenia tai masennus vaikuttaa läheisiin?

Lähestymistapa on kokonaan uusi, Hakulinen kertoo.

— Aiemmassa tutkimuksessa on tarkasteltu ihmisiä, jotka hoitavat henkilöä, jolla on vakavia mielenterveyden ongelmia.

Hakulista kiinnostaa, mikä mielenterveysongelmien kokonaisvaikutus läheisiin on väestötasolla.

— Oletamme, että mielenterveyshäiriöt vaikuttavat sosiaalisissa verkostoissa: mitä vakavampi tai pitkäkestoisempi häiriö, sitä isompi vaikutus on. On kuitenkin vaikea ennakoida, minne asti vaikutus kestää ja mikä sen suuruusluokka on.

Hanke ottaa huomioon kaikki mielenterveyshäiriöiden pääluokat, esimerkiksi mielialahäiriöt, skitsofrenian ja persoonallisuushäiriöt. Nyt on siis mahdollista tutkia vaikkapa sitä, kuinka skitsofrenian ja masennuksen keskimääräiset vaikutukset läheisiin eroavat toisistaan.

Vertailut eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, Hakulinen muistuttaa. Esimerkiksi perimällä on keskeinen rooli skitsofrenian ja muiden psykoottisten häiriöiden esiintyvyydessä.

— Näistä häiriöistä kärsivien ihmisten perhetilanteet voivat olla jo lähtökohtaisesti vaikeampi kuin toisten.

Vanhemmat ovat harvoin mukana hoidossa

Nykyisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että oireiden kesto ja vakavuusaste voivat olla mielenterveysongelmien vaikutusten kannalta merkittävämpiä tekijöitä kuin se, mikä häiriö on kyseessä. Christian Hakulista kiinnostaa selvittää, päteekö sama myös läheisiin kohdistuviin vaikutuksiin.

Kuinka hyvin mielenterveysoireiden vaikutukset lähipiiriin huomioidaan tällä hetkellä terveydenhuollossa? Perhe kyllä pyritään ottamaan huomioon, mutta ajatus ei välttämättä toteudu käytännössä, tutkija pohtii.

Nuorten potilaiden vanhemmat jäävät helposti sivuun, vaikka he ovat monella tapaa turvaverkkona vielä senkin jälkeen, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta.

— Aika harvoin vanhemmat ovat enää hoidossa mukana, vaikka he kuitenkin usein kannattelevat nuorta tai nuorta aikuista eteenpäin, Hakulinen toteaa.

Terveydenhoidossa saatetaan kaivata toimintamalleja, joissa omaiset otettaisiin systemaattisemmin mukaan.

Kyse on usein ohimenevästä elämänvaiheesta

Moni mielenterveys­ongelmien kanssa elävä pelkää kuormittavansa läheisiä ongelmillaan ja saattaa siksi vaieta tai ottaa etäisyyttä. Ongelmista vaikeneminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa suojella läheisiä, Hakulinen arvioi.

— Jos asioista ei puhu, kuormitus todennäköisesti tai ehkä jopa väistämättä tulee esiin muuta kautta.

Mielenterveysongelmiin liittyvä häpeän tunne on viime vuosina vähentynyt ja asioista puhutaan aiempaa avoimemmin. Mikä on oikea tapa menetellä, jos ystävä tai omainen kertoo oireilustaan? Hakulisen mukaan mielenterveyspalveluiden pariin ohjaaminen on lähtökohtaisesti hyvä ajatus.

Oireilu voi tuntua raskaalta, mutta on hyvä muistaa, että kyse on usein ohimenevästä vaiheesta. Kuva tilanteesta voi olla turhan synkkä.

— Mielenterveyshäiriöt eivät ole absoluuttisia, pysyviä tiloja vaan ajan kuluessa muuttuvia asioita.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Mikä uudessa hankkeessa kiehtoo?

”Mielenterveyttä ja sosiaalisia verkostoja ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Haimme uutta lähestymistapaa aiheeseen.”

Miten tutkimus heijastuu ruohonjuuritason mielenterveystyöhön?

”Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten mielenterveyden häiriöt vaikuttavat sosiaalisissa verkostoissa. Tieto vaikuttaa siihen, minkälaisia toimia kannattaa tehdä. Painotamme perustutkimusta, joten käytännön sovellukset tulevat myöhemmin.”

Miten pidät yllä hyvinvointiasi?

”Omaa mielenterveyttä tukee aikataulujen suunnittelu niin, että työn ja muun elämän balanssi pysyy hallinnassa. Akateemisessa työssä saa väistämättä myös negatiivista palautetta, jota ei pidä ottaa kovin henkilökohtaisesti. Koetan harjoittaa itsemyötätuntoa suhteessa omiin epäonnistumisiin ja keskeneräisyyksiin.”

Christian Hakulinen

Yliopistotutkija Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastolla.

”Työmotivaationi pysyy hyvin yllä, kun teemme työkavereiden kanssa mielekästä tutkimusta. Tiimin tuki on todella tärkeää.”

Syntynyt

1982.

Työt

Psykologian yliopistotutkija ja dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkinut persoonallisuuspiirteiden yhteyksiä terveyteen ja mielenterveyshäiriöiden vaikutusta ihmisen sosioekonomiseen asemaan. Ohjaaja Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmassa.

 

ERC-hanke

Johtaa Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoittamaa hanketta, joka tarkastelee mielenterveyshäiriöiden vaikutusta perheenjäsenten ja läheisten hyvinvointiin.

 

Harrastukset

Ulkoilu, salibandy ja musiikki.

 

Perhe

Puoliso ja kolme alle kouluikäistä lasta.