Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2008–2017 aikana ja käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä, selvisi HUSin Uuden lastensairaalan lastenpsykiatrian tutkimusryhmän, Helsingin yliopiston ja Kelan yhteisessä tutkimuksessa.
– Lisäksi 45 prosentilla psykoosilääkkeen ensiostajista oli jokin muu psyykenlääke samanaikaisesti käytössä, kertoo aiheesta väittelevä Eveliina Varimo.
Psykoosilääkkeiden ensiostajia, käytön kestoa ja monilääkitystä lapsilla ja nuorilla ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Maailmalla tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden kokonaiskäyttöön, ja tutkimusta psykoosilääkityksen aloittamisesta on tehty vähän.
Tutkimus perustui Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekisterien tietoihin vuosilta 2008–2017. Tutkimusajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa alle 18-vuotiailla, joista psykoosilääkityksen aloitti ensimmäistä kertaa 26 353 lasta ja nuorta. Käyttö kasvoi eniten 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä.
Monilääkitys yleistyi psykoosilääkkeitä käyttävillä lapsilla ja nuorilla
Muu samanaikaisesti käytössä oleva psyykenlääkitys lisääntyi psykoosilääkityksen ensimmäistä kertaa aloittavilla vuosina 2008–2016. Yleisimmät psykoosilääkkeeseen yhdistetyt psyykenlääkeryhmät olivat masennus- ja ADHD-lääkkeet.
Tutkimuksen perusteella yli 13-vuotiailla nuorilla ja tytöillä oli suurempi riski psykoosilääkityksen aikaiselle monilääkitykselle. Masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö jo ennen psykoosilääkityksen aloitusta lisäsi myös riskiä monilääkitykselle psykoosilääkityksen aikana.
– Havaitsimme, että psykoosilääkityksen aloittaminen oli yleisempää syksyllä, mikä heijastelee koulun alkuun liittyvää kuormitusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja nuoret saavat koulussa riittävät tukitoimet liiallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi.
– Psykoosilääkehoito on osa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa, mutta sen aloitusta on harkittava tarkkaan ja hoitoa seurattava tiiviisti. Psykoosilääkehoitoon on aina yhdistettävä psykososiaalinen tuki ja hoito, esimerkiksi vanhempainohjaus tai terapia, Varimo korostaa.
Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimo väitteli 19.5. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lastenpsykiatriaan kuuluvasta aiheesta Antipsychotic use in Finnish children and adolescents: Prevalence, incidence, treatment duration, and polypharmacy.
Väittelijän yhteystiedot
Eveliina Varimo, 040 758 7111, eveliina.varimo@helsinki.fi
Tietoja väittelijästä
Eveliina Varimo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2013 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2022. Hän toimii HUS lastenpsykiatrialla osastonlääkärinä.