Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.
Narsistit ympärilläni. Narsistit lähelläsi. Narsisti keskellämme. Narsistit vankilassa. Narsisti esimiehenä. Narsisti parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa.
Nämä 2010–20-luvuilla julkaistut kirjat antavat osviittaa siitä, että narsismi kiinnostaa ja vaivaa meitä. Mutta vaivaako se narsistia?
Keho kertoo
Narsismi tavataan jakaa kahteen toisistaan selvästi erottuvaan alaluokkaan, psykologian dosentti Jarno Tuominen sanoo: grandioottiseen ja haavoittuvaan. Haavoittuva narsismi oirehtii tunnesäätelyn vaikeuksina ja häpeänä. Ihminen ehkä tunnistaa avuntarpeen, mutta avun hakeminen voi tuntua uhkaavalta.
Grandioottisen narsismin piirteitä omaavat henkilöt eivät juuri hakeudu hoitoon ja tuntuvat saavan tunteistaan kiinni huonosti — tai ainakin eri lailla kuin muut.
Professori Anssi Peräkylän johtamassa Narsismin kasvot -hankkeessa analysoidaan aiheesta uutta, fysiologisin mittauksin koottua dataa. Vaikka grandioottisen narsismin piirteitä omaavat eivät rekisteröisi kokevansa mitään erityistä, itsestä toiselle kertomisen tilanteissa heidän elimistönsä kielii vahvemmasta kiihtymyksestä kuin verrokeilla, väitöskirjatutkija Pentti Henttonen kuvailee erään kokeen tuloksia.
Kuinka sietää epävarmuutta?
Haavoittuvan narsismin tapauksissa vuorovaikutuksen vaikeuksiin voisi auttaa mentalisaatioperustainen terapia. Se keskittyy toisten ihmisten mielensisältöjen mallintamiseen ja opettaa sietämään niihin liittyvää epävarmuutta.
— Grandioottisissa tapauksissa kyse ei ehkä ole niinkään mentalisaation vaikeudesta vaan muiden mieliin kohdistuvan mielenkiinnon puutteesta, Tuominen arvioi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.