Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa

Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin, voiko itsensä vahingoittaminen levitä nuorten vertaisverkostoissa. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä se kattaa pitkältä ajalta kaikki yläasteella opiskelleet nuoret. Aineistona oli laajat suomalaiset, koko väestön kattavat rekisterit.  

Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Yhteys oli heikko lukuun ottamatta seurannan alkuvaihetta, jolloin nuoret olivat noin 16-vuotiaita. Havaittua yhteyttä eivät selittäneet lukuisat vanhempiin, kouluun ja asuinalueeseen liittyvät tekijät.

Nuorten itsensä vahingoittaminen on melko yleistä ja se on lisääntynyt viime vuosina monissa maissa, myös Suomessa.

Havaittu yhteys ei välttämättä tarkoita syy-seuraussuhdetta, eikä tutkimuksessa selvitetty, miten itsensä vahingoittaminen voisi levitä ihmisestä toiseen. On myös hyvä huomioida, että rekistereihin päätyy vain pieni osa itseään vahingoittaneista.

Kouluissa voidaan puuttua ongelmaan jo varhaisessa vaiheessa

Tulokset korostavat perusterveydenhuollon ja koulujen merkitystä varhaisessa puuttumisessa itsensä vahingoittamiseen ja sen leviämisen ehkäisemisessä.

– Kouluja varten kehitettyjen ennakoivien toimintamallien käyttöönotto voisi mahdollisesti auttaa itsensä vahingoittamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa, terveyden ja hyvinvoinnin psykologian apulaisprofessori Christian Hakulinen sanoo.

Lisätietoa

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 913 149 vuosien 1985 ja 2000 välillä syntynyttä nuorta ja se tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijoiden kesken.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.