Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2023.
Hoitajapula uhkaa romahduttaa sairaaloiden, terveyskeskusten ja vanhushoivan palvelut. Sosiaalipolitiikan tutkija Noora Heinonen ruotii väitöskirjassaan kriisipuheiden takaista sote-arkea.
Yksi osoitus alan ongelmista on sairauspoissaolojen määrä. Kyse on ennen kaikkea mielestä ja jaksamisesta. Mielenterveyden ongelmista aiheutuneita poissaoloja on sote-alalla lähes kaksi kertaa enemmän kuin kunta-alalla muuten.
Journal of Occupational and Environmental Medicinen julkaisemassa artikkelissa Heinonen analysoi Helsingin kaupungin työntekijöiden yli 11 päivää kestäneitä poissaoloja, joihin liittyy mielenterveysdiagnoosi.
Heinonen kollegoineen selvitti poissaolojen ja työolojen yhteyksiä kysymällä työntekijöiltä kiireestä, työssä kohdattujen vaatimusten ristiriitaisuuksista sekä siitä, kokevatko he mahdolliseksi vaikuttaa työhönsä, tehdä itsenäisiä päätöksiä, hyödyntää taitojaan ja kehittyä työssään.
Hyvä uutinen on, että ongelmia on mahdollista korjata.
— Silloin kun omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuudet koetaan vähäisiksi, poissaoloja on enemmän.
Myös tietokonetyö syö tutkimuksen mukaan jaksamista, kun taas raskaskaan fyysinen työ ei lisännyt mielenterveysperusteisia poissaoloja.
Tutkimuksen aineistona on yli 3 000:n alle 40-vuotiaan kuntatyöntekijänaisen tiedot vuodelta 2017 ja Kelan rekisteri. Sote-alan osalta naisiin keskittyvä tutkimus heijastaa myös kokonaistilannetta: sosiaali- ja terveydenhuolto pyörii naisten varassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.