Masennuksesta tai ahdistuksesta kärsii vuosittain 400 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti, ja koronapandemia on lisännyt mielenterveyden ongelmien esiintyvyyttä. Samaan aikaan psykoterapeuteista on pulaa. Ratkaisuksi on ehdotettu digitaalisia interventioita, joissa psykoterapeuttisen hoidon osia tarjotaan tietokoneohjelmien tai mobiilisovellusten välityksellä.
Tutkija Isaac Moshe selvitti psykologian alan väitöstutkimuksessaan digitaalisten interventioiden tehoa mielenterveyden ongelmien hoidossa. Tutkimus keskittyi etenkin masennusoireisiin.
Älylaitteilla masennuksen ja ahdistuksen jäljille
Väitöstutkimuksen yksi osatutkimus tarkasteli sitä, voiko masennuksen tai ahdistuksen oireita huomata älypuhelimien, -kellojen tai -sormusten keräämästä datasta. Osatutkimukseen osallistui 60 aikuista, jotka käyttivät iPhonea tai Oura-sormusta.
Selvisi, että älypuhelimen paikkatieto ennakoi käyttäjän masennusoireita. Niillä, jotka viettivät aikaansa toistuvasti samoissa paikoissa, oli enemmän masennusoireita kuin niillä, joiden olinpaikoissa oli suurempaa vaihtelua. Älysormuksen keräämästä tiedosta kävi ilmi, että mitä kauemmin ihminen keskimäärin nukkui tai vietti aikaa sängyssä, sitä enemmän masennusoireita hänellä oli. Sormuksen tiedot paljastivat myös, että mitä enemmän ihminen heräili öisin, sitä enemmän hänellä oli ahdistusoireita.
– Tutkimus tuo lisää tietoa siitä, miten älylaitteiden avulla voidaan tunnistaa masennus- ja ahdistusoireita. Vaikka älylaitteiden keräämän tiedon käyttö on mielenterveysalalla vielä uutta, ehkä tulevaisuudessa tietoja voisi käyttää esimerkiksi ilmoittamaan lääkärille, jos potilaan terveydentila muuttuu. Emme ole vielä siinä pisteessä, mutta en pidä sitä epärealistisena. Menetelmät voivat myös auttaa ihmisiä seuraamaan mielenterveyttään itse, Moshe sanoo.
Digitaaliset interventiot helpottivat masennusoireita
Väitöstyön laajin osatutkimus oli kansainvälisenä yhteistyönä tehty meta-analyysi eli aiempia tutkimustuloksia yhdistävä tutkimus digitaalisten interventioiden tehosta masennuksen hoidossa. Menetelmiä voivat olla esimerkiksi videot, vuorovaikutteiset harjoitukset tai tekstit, joita voidaan paketoida erilaisiksi hoito-ohjelmiksi.
Aineisto koostui vuosina 1990–2020 tehdyistä satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista. Analyysi kattoi 83 tutkimusta, joissa oli mukana 15 530 ihmistä.
Tulos oli, että digitaaliset interventiot toivat helpotusta masennusoireiin, kun interventioita tarjottiin julkisen tai yksityisen terveydenhuollon yhteydessä. Digitaaliset interventiot helpottivat oireita kaikenikäisillä riippumatta oireiden vaikeusasteesta tai samanaikaisesta fyysisestä sairaudesta.
Moshe muistuttaa, että tuloksiin liittyy varauksia. Digitaalisten interventioiden teho lapsilla ja nuorilla oli heikompi kuin aikuisilla. Hoidon onnistumiselle oli myös tärkeää, että käyttäjällä oli yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen, jonka kanssa keskustella. Tutkijat eivät myöskään voineet tarkastella sitä, ovatko digitaaliset interventiot yhtä tehokkaita kuin kasvokkain tapahtuva psykoterapia, sillä näitä vertailevia tutkimuksia on tehty vasta vähän.
Moshe uskoo, että kaiken kaikkiaan digitaaliset interventiot voivat olla arvokas apu maailmanlaajuiseen mielenterveyspalvelujen tarpeeseen.
– Ne madaltavat kynnystä päästä hoitoon, sillä tähän tarvitaan vain tietokone ja internet-yhteys. Digitaaliset interventiot vaativat myös paljon vähemmän terapeutin aikaa kuin perinteinen terapia. Näin on mahdollista lyhentää terapeuttien jonotuslistoja ja hoitaa nykyistä useampia ihmisiä.
PsM Isaac Moshe väitteli 16.12.2022 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Digital Interventions for Depression: Predictors and Moderators of Treatment Adherence and Outcomes. Vastaväittäjänä oli professori Heleen Riper Vrije Universiteit Amsterdamista ja kustoksena Niklas Ravaja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.