Usein toistuu käsitys siitä, että vakuutukseen maksetut rahat menevät hukkaan, jos vakuutustapahtumaa ei satu ja korvausta ei tule. Ajatus on vähän sama kuin pyöräilykypärän laittaminen päähän olisi turhaa, jos perille päästyä ei tullutkaan kaaduttua. Tai vastaavasti auton turvavyön käyttö oli turhaa, jos onnettomuutta ei tapahtunut.
Vakuutustoiminnan keskiössä on riski
Oikeastaan vakuutuksen yksi perusajatuksista on, että useimmiten vakuutus on ”tarpeeton”. Jotta vakuuttaminen olisi järkevää, vakuutettavien tapahtumien täytyy olla riittävän harvinaisia. Tästä seuraa se, että useimmiten vakuutuskauden aikana vahinkoja ei satu. Siis useimmiten vakuutusmaksu oli jälkikäteen tarkasteltuna tarpeeton.
Joskus kuulee myös sanottavan, että vakuuttaminen on turhaa, koska keskimäärin vakuutuksenottaja häviää ottaessaan vakuutuksen. Näin asia tavallaan onkin. Jotta vakuutusyhtiö voisi tehdä kannattavaa liiketoimintaa, vakuutuksen täytyy keskimäärin tuottaa yhtiölle voittoa. Mutta odotusarvo ei olekaan vakuutuksen ydin. Harvalla meillä on rahkeita tai uskallusta ottaa oikeasti taloudellisia tappioita omalle kontolle. Ihmiset yleisesti karttavat riskejä ja ovat valmiita maksamaan vakuutuksesta, jotta voisivat välttyä mahdollisilta suurilta taloudellisilta tappioilta.
Vaikka esimerkiksi mökin palaminen on harvinaista, tapahtuman sattuessa sillä on isot taloudelliset vaikutukset. Vakuutus on suojautumista riskejä vastaan. Syntyykö vakuutussopimus, riippuu osapuolten riskinottohalukkuudesta, vakuutuksen hinnasta ja muista vakuutusehdoista.
Voiko kaikkea vakuuttaa?
Olin kesäkuun alussa eräässä vakuutusalan konferenssissa. Yksi puhujista totesi, että jos vakuutusala olisi globaalin koronapandemian vuoksi maksanut yrittäjille korvauksia puolen vuoden ajan yritystoiminnan keskeytymisen takia, vakuutusalan olisi täytynyt alkaa kerätä varoja tätä varten jo 1500-luvun alkupuolella. Tämä kuvastaa sitä, että kyseinen tapahtuma on vakuutuskelvoton. Tapahtuma oli liian kallis korvattavaksi.
Usein vakuutuskelvottomuus johtuu siitä, että tapahtuma on liian yleinen. Silloin vakuutusmaksut olisivat liian korkeat vakuutettavaan riskiin nähden. Joskus vakuutuskelvottomuus johtuu siitä, että riski on liian epämääräinen, jolloin sitä ei pystytä luotettavasti arvioimaan. Edellä olleessa esimerkissä syy ei ole kumpikaan näistä, vaan se, että vakuutustapahtuma ei ole lähellekään riippumaton eri yritysten välillä. Päinvastoin yritystoiminnan keskeytyminen koskee laajasti kokonaisia yrityssektoreja.
Toinen vastaava esimerkki tällaisesta vahinkovakuutukselle kelvottomasta tapahtumasta on sota, joka onkin säännönmukaisesti suljettu vakuutusehdoissa vakuuttamisen ulkopuolelle. Vakuutuskelvottomien tapahtumien osalta yhteiskunta on usein sopiva taho ottamaan vastuuta.
Vakuutusmatematiikalla on keskeinen rooli
Koska vakuutustoiminta on riskien kantamista, näitä riskejä on pystyttävä arvioimaan ja tehtyjä arvioita on kyettävä tehokkaasti hyödyntämään. Tämä on vakuutusmatemaatikkojen pelikenttää. Vakuutukselle on määrättävä hinta, joka luonnollisesti riippuu vakuutustapahtuman todennäköisyydestä. Mitä todennäköisempi tapahtuma sitä korkeampi hinta. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumien keskinäiset riippuvuudet, vakuutusyhtiön riskinottohalukkuus, pääoman tarve, kilpailutilanne ja niin edelleen.
Hinnoittelun lisäksi täytyy pystyä arvioimaan tehdyistä vakuutussopimuksista vakuutusyhtiölle aiheutuvia vastuita. Todellisuus ei useinkaan vastaa ennustetta, vaan etukäteen arvioidut vakuutustapahtumat toteutuvat säännönmukaisesti toisenlaisina kuin on odotettu. Siksi vastuiden laskentaa, vastuuvelkaa, tulee säännöllisesti arvioida, jotta voidaan olla vakuuttuneita siitä, että varat riittävät vakuutussopimuksista aiheutuvien velvoitteiden kattamiseen.
Jokaisessa vakuutusyhtiössä on oltava vastuullinen vakuutusmatemaatikko, joka on sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä (SHV-tutkinto). Vastuullisella vakuutusmatemaatikolla on laajat velvollisuudet ja oikeudet, joista säädetään vakuutusyhtiölaissa.
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon koulutuksen pohjana on yliopistotutkinto, jossa korostuu matematiikan osuus. Matematiikan ja tilastotieteen osaston maisteriohjelman yksi opintosuunta on vakuutus- ja finanssimatematiikka. Linjan kurssitarjonta antaa laajat pohjatiedot vakuutusmatematiikasta, ja se sisältää paljon kursseja, jotka ovat joko pakollisia tai vapaavalintaisia SHV-tutkinnon suorittamiseksi.
Loppusanat
Vakuutuksen tuote on turva. Jos vakuutussopimuksessa määritelty tapahtuma toteutuu, vakuutus korvaa sopimuksessa määritellyn korvauksen.
Vakuutusyhtiön elinehto on riskien oikea arviointi. Tämä rooli kuuluu vakuutusmatemaatikoille.
Rahallisen korvauksen lisäksi vakuuttajat tarjoavat palvelua. Muutaman kerran auton jätettyä tielle, olen itse ollut tyytyväinen voidessani selvittää vaihtoehtoja vakuutusyhtiön kanssa.
Vakuutuksen rajat on myös hyvä ymmärtää. Vakuutus kattaa vain sopimuksessa sovitut asiat. Tämä rajankäynti ei ole aivan helppoa ja voi myös tuottaa pettymyksiä.
Riskejä vastaan kannattaa varautua, ja useimpiin riskeihin varautuminen on kunkin omalla vastuulla. Varautuminen voi olla riskien vähentämistä, riittävän varallisuuden pitämistä hätävarana tai vakuutuksen ottamista – tai kaikkea näitä.
FT Mikko Kuusela on vuoden 2022 alusta lähtien toiminut osa-aikaisena vakuutusmatematiikan työelämäprofessorina Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän työskentelee työeläkeasioiden johtajana ja johtoryhmän jäsenenä Finanssiala ry:ssä.