Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.
Kun laava alkoi maaliskuussa 2021 virrata Reykjanesin niemimaalla ensi kertaa 781 vuoteen, geotieteilijä, tulivuoritutkija Eemu Ranta oli paikalla.
— Kun alkaa tapahtua, islantilaiset kollegat heittävät muut työt syrjään.
Rannastakin on videoita, joissa hän kauhoo laavanoroista näytteitä vesiämpäreihin.
— Ne viedään heti laboratorioon. Näin saadaan reaaliaikaista tietoa tapahtumista maan alla.
Purkaukset ovat iso osa Islannin historiaa, ja uusille näytteille on vertailuaineistoa muun muassa viikinkiajalta.
— Tämä on jotain ihan erilaista, Ranta vertaa uusia aineistoja edellisten vuosituhansien laavanäytteisiin.
400 vuoden purkauskausi?
Fagradalsfjallin purkaus vaikutti ensin heikolta, mutta jatkui yllättäen puoli vuotta. Laavan kemiallisesta koostumuksesta kävi ilmi, että purkaus oli lähtöisin poikkeuksellisen syvältä.
— Kun laava tulee syvistä magmasäiliöistä, saamme yhtäkkiä suoria havaintoja Maan kuoren ja vaipan rajalta asti.
Fagradalsfjallin purkaus jatkui kahtena seuraavana kesänä, ja syksyllä 2023 ja tammikuussa 2024 tapahtumat etenivät lännemmäs, Grindavíkin kaupungin kylkeen. Grindavikilaiset olivat yhä evakuoituina, kun helmikuinen purkaus käynnistyi.
— Reykjanesin niemimaalla näyttää alkaneen uusi vulkaaninen aikakausi. Jos vanha kaava toistuu, purkauksia saatetaan nähdä jopa 400 vuotta, Ranta arvioi.
On kuitenkin epävarmaa, päteekö vanha kaava vai murtuuko se.
— Seurasimme 2021, kuinka eri lähteistä peräisin oleva magma alkoi sekoittua purkauksen juurilla. Sellaista ei ole havainnoitu aiemmin.
Aamulla 8.2. Reykjanesin niemimaalla alkoi tulivuorenpurkaus, joka muun muassa katkaisi niemimaan lämmönjakelun. Illalla Eemu Ranta esitelmöi Suomen geologisen seuran vuosikokouksessa Reykjanesin uudesta vulkaanisesta aikakaudesta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.