Pari viimeistä vuotta olleet erityisen kiireisiä Jukka Jokiselle. Vuosikymmenien kokemus rokotetutkimuksista nousi äärimmäisen tärkeäksi pandemian myötä. Jokinen on ollut valmistelemassa myös EU-tason ja kansallisen tason koronapassia ja miettii nyt, miten rokote- ja tautitiedot saadaan mahdollisimman ajantasaisina päätöksenteon pohjaksi.
Ura alkoi opiskeluaikojen kesäharjoittelusta
Matematiikkaa ja tilastotiedettä opiskellut Jokinen aloitti Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolla kesäharjoittelijana vuonna 1996, ja sen jälkeen kaikki hänen työtehtävänsä ovat pyörineet kansallisen terveysdatan ympärillä. Hän työskenteli tilastotieteilijänä isoissa rokotetutkimuksissa ja vastasi analyyseista ja myös osittain tiedonhallinnasta.
– Innostavaa oli huomata jo opiskeluvaiheessa, että opituille asioille oli välittömästi käytännön tarvetta ja pääsi soveltamaan opittua, sanoo Jokinen.
Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusion jälkeen vuonna 2009 syntyi nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, jossa Jokinen on työskennellyt päällikkö- ja johtotehtävissä eri puolilla organisaatiota. Hän on toiminut mm. rokotetutkimusyksikön, vaikutusarviointiyksikön, sekä kansanterveyden arviointi- ja ennakointiyksikön päällikkönä.
Jokisen vuonna 2006 valmistunut väitöstutkimus syntyi työn ohessa ja käsitteli toistettujen kategoristen mittausten analyysiä (Joint regression and association models for repeated categorical responses). Vuonna 2011 Jokinen nimettiin biometrian dosentiksi matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. Marraskuun alussa 2021 alkoi 5-vuotinen työelämäprofessorin pesti, joka vie 20 prosenttia työajasta.
Jokisen yhteydet akateemiseen maailmaan ovat olleet tiiviit dosentuurin myötä, ja hänen johtamissaan yksiköissä on kautta vuosien rekrytoitu tilastotieteen opinnäytetyöntekijöitä ja opiskelijoita. Jokinen toivoo, että nykyinen työelämäprofessorin tehtävä vielä entisesti tiivistää tätä yhteydenpitoa ja yhteistyötä THL:n ja Helsingin yliopiston välillä.
Data ei ole sama kuin informaatio
Kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana.
Tiedon analyyttinen käsittely on entistä tärkeämpää, sillä datahan ei ole sama kuin informaatio.
– Volyymit kasvavat ja tieto on entistä monimuotoisempaa. On esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä kertyvää tietoa ja sitten on myös niin sanottua omaa dataa ”MyData” eli vaikkapa erilaisten teknologialaitteiden tuottamaa kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa. Data voi kuitenkin olla höttöistä ja höydytöntä ellei ole tutkimusasetelmallista osaamista, menetelmiä ja oivallusta sen käsittelemiseen, toteaa Jokinen.
Tilastotieteilijä kehittää datan hyötykäyttöä tiiviissä yhteistyössä terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoiden kanssa.
Jokinen haluaa olla edistämässä kansallisen sotetiedon hyödyntämistä ja haluaa Helsingin yliopiston huippututkimuksen mukaan tähän työhön. THL:n keräämät ja kokoamat aineistot ovat kansainvälisenkin mittapuunkin mukaan poikkeuksellisen laajoja, ja niillä on lähes rajaton potentiaali.
Ajantasaista tietoa koronarokotusta koskeviin päätöksiin
Toinen piirre tiedon murroksessa on se, että tieto tulee yhä ajantasaisempana ja vaatii hyvin voimakasta reaktiivisuutta aineiston käsittelyssä.
Jokinen on ollut viime aikoina aktiivisesti miettimässä, millä tavoin saadaan mahdollisimman ajantasainen tieto rokotusten vaikutusten seurantaan, jotta voidaan arvioida rokotusten hyötyjä sekä varmistaa rokotteiden turvallisuuden mahdollisimman tehokas seuranta.
Rokotustiedon ja tautitiedon mahdollisimman ajantasainen seuranta on osoittanut tässä tilanteessa välttämättömyytensä. Se vaikuttaa koko globaaliin yhteiskuntaan ja se on yhtenä keskeisenä prioriteettina THL:ssä tällä hetkellä.