Mitä tutkit?
Kehitän tilastollisia menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään monimutkaista ja korkeaulotteista dataa, kuten lukuisista antureista tai paikoista tai eri ajankohtina kerättyä tietoa. Suuri osa nykypäivän aineistosta sisältää sekä käyttökelpoisia signaaleja että epäolennaista kohinaa. Työni keskittyy näiden erottamiseen. Kehittämäni menetelmät helpottavat järjestelmien seuraamista, muutosten havaitsemista ja luotettavien päätösten tekemistä tunnistamalla olennaisen epäselvästä tai puutteellisesta tiedosta.
Tutkimukseni pohjautuu invarianttiin koordinaatiston valintaan, lähteiden sokkoerotteluun ja muihin olennaisiin monen muuttujan osittamismenetelmiin, joita sovelletaan aikasarjoihin, spatiaalisiin ja spatiotemporaalisiin aineistoihin. Se yhdistää teoreettisen kehitystyön – mukaan lukien robustit hajontamatriisit, riippumattomuusmitat ja identifioituvuusteoria – laskennallisiin työkaluihin ja käytännön tapaustutkimuksiin. Näitä lähestymistapoja voidaan soveltaa monilla eri aloilla teollisesta laadunvalvonnasta ja ympäristöseurannasta lääketieteelliseen tutkimukseen sekä kaikkiin tilanteisiin, joissa laaja ja monimutkainen aineisto halutaan muuntaa selkeäksi ja luotettavaksi tiedoksi.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Monilla nykyelämän osa-alueilla tarvitaan yhä useammin tilastollisia menetelmiä monimutkaisen aineiston tulkitsemiseen. Tutkimukseni tukee aineiston analysointia muun muassa teollisuustuotannon ylläpidossa, ympäristöseurannassa ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Paremmilla tilastollisilla työkaluilla voidaan esimerkiksi havaita laitevikojen varhaisia merkkejä, tunnistaa epätavallisia ilmiöitä ympäristössä tai paljastaa tärkeitä biologisia signaaleja.
Työ tukee päätöksentekoa ja entistä tehokkaampaa resurssien käyttöä sekä auttaa muuttamaan suuria aineistomääriä yhteiskuntaa hyödyttäväksi tiedoksi tekemällä data-analyysistä entistä luotettavampaa ja selkeämpää.
Mikä alallasi inspiroi sinua juuri nyt?
Aineistonkeruusta on tullut osa lähes kaikkea ihmisen toimintaa. Sitä kerätään kaikkialla: ympäristöön sijoitetuista antureista ja lääkinnällisistä laitteista teollisuustuotantoon ja arkipäivän tekniikkaan. Samalla aineiston määrä kasvaa, sen rakenne monimutkaistuu, ja uusia yhteyksiä syntyy jatkuvasti. Tämä luo jännittäviä haasteita tilastotieteilijöille: meidän on kehitettävä menetelmiä, joilla löydetään merkityksellinen sisältö tuon valtavan tietomäärän seasta. On palkitsevaa nähdä, miten tilastollinen ajattelu on nousemassa keskeiseksi monilla eri aloilla. Se auttaa ihmisiä muuttamaan havainnot oivalluksiksi ja paremmiksi päätöksiksi.