Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2024.
Syksyn Nobelin palkinnoista eniten huomiota herätti fysiikan palkinto, joka annettiin oppivan tekoälyn tutkimuksen pioneereille John Hopfieldille ja Geoffrey Hintonille. Molemmat ovat olleet kehittämässä nykyaikaisen tekoälyn pohjana olevia neuroverkkoja jo 1980-luvulla.
Kaksikosta Hopfield on fyysikko, mutta Hinton on opiskellut psykologiaa. Onko tämä enää fysiikkaa lainkaan?
— Eihän se perinteistä fysiikkaa ole, myöntää Helsingin yliopiston fysiikan osaston johtaja Simo Huotari.
Silti hän ei pidä valintaa vääränä.
— Fysiikka on laaja ala eikä tieteenalojen rajojen tuijottaminen muutenkaan ole kovin mielekästä. Fysiikan ja kemian palkinnon saaneilla töillä on usein ollut suuri vaikutus myös muualla kuin omilla aloillaan.
Myös kemian palkinnosta puolet annettiin tekoälypohjaiselle tutkimukselle. Palkituista Demis Hassabis ja John M. Jumper työskentelevät Googlen Deep Mind -tekoälylaboratoriossa.
Siellä he ovat kehittäneet Alphafold2-tekoälyn, joka osaa ennustaa proteiinien kolmiulotteisia rakenteita niiden aminohappojärjestyksen perusteella.
Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Ilkka Kilpeläinen pitää palkintoa hyvin perusteltuna.
— Se on ehdottomasti tärkeä saavutus, joka nopeuttaa kemian tutkimusta selvästi.
Koneoppimista tutkinut tietojenkäsittelytieteen professori Antti Honkela on samaa mieltä.
— Hassabiksen ja Jumperin palkinto on ehdottoman ansaittu. Olen itse seurannut tutkimusta jo pidempään ja oikeastaan odottanut, että se vielä palkitaan.
Fysiikan palkinto oli hänestä tulkinnanvaraisempi.
— Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta kaksikko on tehnyt tärkeää työtä, mutta niin moni muukin. Esimerkiksi edesmennyt akateemikko Teuvo Kohonen teki samantyylistä tutkimusta kuin Hopfield. Mutta kaksikon töillä oli enemmän yhteyksiä fysiikkaan.
Mikään tutkimus ei synnyt tyhjiössä. Kilpeläinen muistuttaa, että Alphafold2-tekoälyn pohjana on valtava määrä perinteisin menetelmin tehtyä kemian tutkimusta. Ilman sitä tekoälyä ei olisi voitu opettaa.
Myös Honkela korostaa, että tekoälyn opettamiseen tarvitaan aina valtavia määriä dataa.
— Kun nyt innostuttiin antamaan tekoälypalkintoja, mietin, olisiko kirjallisuuden Nobel voitu antaa kaikille niille kirjoittajille, joiden kirjoittamia tekstejä on käytetty esimerkiksi Chat-GTP:n opettamiseen?
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.