Teknologia-alan tohtoreita yritysmaailman tarpeisiin Helsingin yliopistosta

DSII pilotti sai alkunsa merkittävän rahoituksen myötä  mikä mahdollisti väitöskirjatutkijoiden työskentelyn yritysten kanssa ja uusien innovaatioiden kehittämisen tutkimuksen ja teollisuuden rajapinnassa.

– Haluamme tukea ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen teknologia-alan osaamista ja kilpailukykyä. DSII-pilotti yhdistää tutkimuksen ja yritysten tarpeet vaikuttavalla tavalla, sanoo säätiön asiamies Antti Aarnio.

Teknologiateollisuuden yritysten ja yliopistojen yhteistyönä toteutettu käynnistyi Tampereella noin kymmenen vuotta sitten. Tämä toimintamalli on laajentunut Helsingin yliopistoon, ja yhteistyö Tampereen yliopiston ja Tamlink Oy:n kanssa aloitettiin keväällä 2021, kertoo pilotin projektipäällikkö 

– Tutkimustulosten julkaisusta ja mahdollisesti syntyvien keksintöjen omistusoikeuksista ei synny erimielisyyksiä, sanoo dekaani . Hänen mukaansa yhteistyön alkuvaiheessa laadittiin yhdessä selkeät sopimukset, jotka määrittävät pelisäännöt kaikille osapuolille.

Pilottiin on valittu kahdeksan väitöskirjatutkijaa, joista neljä tekee väitöskirjansa Helsingin yliopistoon ja neljä Tampereen yliopistoon. Tutkijat ovat työsuhteessa yliopistoihin ja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä yritysten väitöskirjaohjaajan kanssa. Väitöskirjatyötä ohjataan myös molemmista yliopistoista.

Uuden sukupolven hiukkaslaskuri

Vuonna 2023 itävaltalaisen   fysiikan gradu Wienin yliopistossa oli valmistunut. Hän kyseli ohjaajaltaan mahdollisia avoimia työpaikkoja. Jatko-opiskelukin kiinnosti ja sopivasti samaan aikaan ilmakehän mittalaitteita valmistava kasvuyritys  ja Helsingin yliopisto etsivät tohtoriopiskelijaa nelivuotiseen projektiin. . 

Akateemikko  ja Helsingin aerosolitutkimus olivat tuttuja entuudestaan. Hartl muutti Helsinkiin kaksi vuotta sitten. 

Hartlin tehtävänä on kehittää edelleen Airmoduksen kehittämää tiivistymisydinlaskuria. Nyt projekti on puolivälissä ja Hartlin ensimmäinen  juuri ilmestymässä.

– On kiinnostavaa nähdä, kuinka pieni yritys toimii ja samalla nähdä kuinka tiedeyhteisö toimii. Saan tukea mutta sopivasti vapautta, olemme kuin pieni perhe, sanoo Hartl.

Hartl kertoo olevansa erittäin tyytyväinen teollisesti suuntautuneeseen väitöskirjatyöskentelyyn, ja tämä pilottiprojekti tarjoaa hyvät lähtökohdat akateemiseen uraan tai työhön teollisuudessa. Tässä vaiheessa valinta ei kuitenkaan ole vielä ajankohtainen.

Projektin aikana tutkija on myös päässyt näkemään mitä tapahtuu pienelle yritykselle yrityskaupan myötä. 

Ilmakehätutkimuksesta ponnahtanut Airmodus on kasvuyritys, joka vuoden 2024 lopulla on myyty ranskalaiselle luonnontieteen mittalaitteita kehittävälle , jolla on 1200 työntekijää eri puolilla maailmaa. 

Airmoduksen tiimi valmistaa ja kehittää edelleen tiivistymisydinlaskureita, kuten PSM-laitteita (Particle size magnifier) Kumpulan kampuksella Ilmatieteen laitoksen Dynamicum-rakennuksessa. 

Yritys saa tutkimuksellista lisätyövoimaa

Airmoduksen perustajiin kuuluva tutkimus- ja tuotekehityspäällikkö, Joonas Vanhanen kuvaa DSII-pilottia heille ihanteelliseksi ratkaisuksi. Sen avulla yritys saa tutkimuksellista lisätyövoimaa. 

– Väitöskirjatutkija tekee työtä, joka ei yrityksessä olisi yleensä mahdollista, koska yrityksen tekemä tutkimus tähtää nopeasti kaupallistettavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sanoo Vanhanen.

Laitteita myydään tutkimuskäyttöön ja tärkeää on auttaa asiakkaita ymmärtämään mittalaitteen tuottamaa dataa. 

Akateemista uraa tuetaan

Helsingin yliopiston professori toimii Herbert Hartlin väitöskirjatyön ohjaajana. Tampereen yliopistossa ohjaajana on Topi Rönkkö. Molemmat ohjaajat tuntevat myös hyvin Airmoduksen toiminnan.

– Yliopistolla ja yrityksellä on pilotissa yhteinen tavoite, sanoo Lehtipalo. Hänen mukaansa nelivuotiseksi suunniteltu tutkimus on nyt puolivälissä ja edennyt suunnitelmien mukaisesti.

Pilotin nelikantainen yhteistyö tukee väitöskirjatutkijoiden verkostoitumista ohjelman muiden tutkijoiden kanssa. Tutkijat pääsevät tutustumaan myös muihin suomalaisiin yrityksiin säännöllisissä niin sanotuissa DSII Round-Up -tapaamisissa, joita järjestetään useita kertoja vuodessa, lisää pilotissa mukana oleva Tamlink Oy:n operatiivinen johtaja Jukka Matikainen.

Työpaikkailmoitus laaditaan yhdessä

Milla Kosonen tekee väitöskirjaansa Tampereen yliopistossa professori Mark van Gilsin ohjauksessa, ja toinen ohjaaja on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori .

DSII-pilotin etuna Männistö pitää sitä, että yritys osallistuu tutkimukseen alusta lähtien. Näin tutkimuksen aihepiiri, tutkittava ilmiö ja sopiva kandidaatti valitaan yhdessä yrityksen kanssa, ja väitöskirjan tavoite kuvataan melko tarkasti jo työpaikkailmoituksessa.

– Väitöskirja tehdään työsuhteessa yliopistoon ja noudattaen normaalien väitöskirjan vaatimuksia, Männistö muistuttaa. Yleisin käytäntö on koostaa väitöskirja tieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuista artikkeleista.

Ennen artikkelien julkaisua yritys käy ne läpi ja voi tarvittaessa poistaa tieteellisten tulosten kannalta epäolennaiset, mutta yrityksen kannalta salassa pidettävät tiedot, kuten termit, tuotetiedot ja muut vastaavat.

Potilasturvallisuutta parantavia teknologisia ratkaisuja

 päätyi tekemään väitöskirjaa nähtyään työpaikkailmoituksen viime toukokuussa. 

Kososen tutkimus käsittelee tekoäly- ja koneoppimisratkaisuja potilasmonitorien lähettämien hälytysten optimoinnissa ja väärien hälytysten vähentämisessä . Sairaaloissa käytössä olevat potilasmonitorit lähettävät henkilökunnalle hälytyksiä, jos potilaan tila huononee. Kliinisesti epärelevantit hälytykset ovat kuitenkin iso ongelma. Pahimmillaan ne voivat johtaa kriittisten hälytysten jäämiseen huomiotta. 

– Ohjaajani oli minulle tuttu opintojeni ajalta. Osallistuin hänen pitämilleen kursseille, jonka aiheita pidin jo silloin kiinnostavina. Kiinnostuin erityisesti myös mahdollisuudesta työskennellä projektin yhteistyöyrityksen GE HealthCare:n kanssa. Aihe oli konkreettinen ja merkityksellinen, ja vastasi hyvin mielenkiinnon kohteitani ja vahvuuksiani, sanoo Kosonen.

Hän kokee pilotin hyötynä erityisesti sen, että voi yhtä aikaan olla sekä osa yliopistojen tutkijayhteisöä että työskennellä läheisesti alan yrityksen kanssa. Tämä auttaa näkemään tutkimuksen konkreettisen hyödyn potilaille. 

– Tutkimusryhmässäni Tampereen yliopistolla sekä yhteistyöyrityksessä GE HealthCare:lla on myös valtavasti osaamista ja asiantuntijoita, joilta pääsen oppimaan ja jotka lähestyvät ongelmaa eri näkökulmista, sanoo Kosonen.

Kosonen toivoo, että pilottiin osallistuminen parantaa työllistymismahdollisuuksia riippumatta siitä jatkaako hän uraa tutkimuksen parissa vai yrityksessä. 

Akateeminen ja teollinen tutkimus yhdistyvät Suomen innovaatiokyvyn vahvistamiseksi

Tässä toimintamallissa yhdistyy akateeminen tutkimus ja yrityksissä tehtävä tutkimustoiminta ja luo kanavan, jossa osaamista liikkuu molempiin suuntiin. Näin syntyy uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin ja vahvistetaan Suomen tutkimus- ja innovaatiokykyä, toteaa Dekaani Sasu Tarkoma.

Lisätietoja:

a