Sähkö- ja hybridiautojen suosio kasvattaa litium-akkujen ja sähkögeneraattoreissa käytettävien kestomagneettien menekkiä. Kummallekaan ei ole Suomessa kierrätysjärjestelmää, eivätkä maailman tilastotkaan lohduta. Litiumista kerätään talteen alle prosentti, ja suosituimpien kestomagneettien eli neodyymimagneettien mukana kaatopaikalle virtaa vieläkin kallisarvoisempia metalleja.
Tämä on ikävä lommo sähköautojen ekoimagossa.
Liian halvat markkinat?
Teollisuuden kierrätysinto riippuu metallien markkinahinnoista.
— Tällä hetkellä hinnat ovat sen verran alhaiset, että kierrätykseen perustuva tuotanto on lakkautettu, Helsingin yliopiston radiokemian yksikön tutkija Risto Koivula sanoo.
Hän puhuu erityisesti harvinaisista maametalleista neodyymistä ja dysprosiumista.
— Harvinaisten maametallien erottaminen toisistaan on epäorgaanisen kemian vaikeimpia tehtäviä. Turbiineissa kuitenkin tarvitaan puhtaita metalleja.
Uuttamisen urakka
Koivulan kollega, kemisti Junhua Xu kehitti 31.8. tarkastetussa väitöstyössään ioninvaihtimia, joiden avulla kobolttia, neodyymia ja dysprosiumia saadaan erotettua toisistaan. Koboltin prosessointi on yksinkertaisempaa, mutta uusintakäsittelyjen jälkeen talteen saatiin puhdasta neodyymia ja dysprosiumiakin.
Harvinaisten maametallien kannattavaa talteenottoa tutkitaan myös professori Mari Lundströmin ryhmässä Aalto-yliopistossa.
— Haastavuus on niiden kemiallisen käyttäytymisen samankaltaisuudessa: erotuksessa tarvitaan massiivinen määrä uuttoprosesseja, Lundström kuvailee.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/07/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.