Fysiikan tutkimuslaitos (Helsinki Institute of Physics, HIP) on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen tutkimuslaitos. Se toimii Helsingin yliopiston yhteydessä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alaisena laitoksena huolehtien Suomen yhteistyöstä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin kanssa.
- Cernin LHC-kiihdyttimellä toimivat kokeet ovat nyt tuotteliaimmassa vaiheessaan. Viime vuonna kiihdyttimen törmäysenergia nostettiin ennätykselliseen 13 TeV:in, ja tällä energialla dataa kerätään vuoden 2018 loppuun. Tulossa on siis vielä valtavasti dataa ja hyvin paljon tieteellisiä tuloksia, kertoo professori Paula Eerola.
Cernissä tutkitaan aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät aineen koossa. Cernin tärkein tutkimuslaitteisto on vuonna 2010 käyttöön otettu hiukkastörmäytin LHC, jonka tuottaman aineiston avulla lopulta vuonna 2012 tunnistettiin Higgsin kaltainen bosoni, uusi alkeishiukkanen.
Jälki tuntemattomasta painavasta hiukkasesta vai tilastollista satunnaisheilahtelua?
LHC on nyt talvilevolla, eli sitä huolletaan kevääseen 2016. Loppuvuodesta 2015 kuitenkin jo raportoitiin CMS- ja ATLAS-kokeiden tuloksista, joiden mukaan tehtyjen kokeiden aineistoista on löytynyt jälkiä täysin tuntemattomasta painavasta hiukkasesta.
- Olisi kyllä iso paukku, jos siellä todella olisi uusi 750 GeV:n painava hiukkanen, tämä olisi vielä Higgsin hiukkastakin merkittävämpi löytö, Eerola sanoo.
Suhteellisen pienen datamäärän vuoksi signaalien tilastollinen merkittävyys tosin oli vaatimaton. Voi siis olla, että kyseessä oli ainoastaan tilastollinen satunnaisheilahtelu.
- Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ATLAS- ja CMS-kokeet havaitsivat samanlaisen ilmiön toisistaan tietämättä. Tänä vuonna kerättävän datan avulla signaalit voidaan sitten joko vahvistaa tai todistaa ettei niitä ole, hän sanoo.
--------------------
Fysiikan tutkimuslaitos on mukana ALICE-, CMS- ja TOTEM-kokeiden keskeisissä tutkimusaiheissa. Tuloksien analyysin lisäksi laitoksella rakennetaan koelaitteistojen tulevia päivityksiä, joten laitoksella on roolinsa myös laiterakennuspuolella.
Fysiikan tutkimuslaitos: http://www.hip.fi/?page_id=762
Paula Eerola toimii myös Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana. Viimeisen kolmen vuoden aikana toimikunta on myöntänyt luonnontieteelliselle tutkimukselle rahoitusta keskimäärin 35 miljoonaa euroa vuodessa. http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/toimikunnat-rahoittajina/luonnontieteen-ja-tekniikan-tutkimuksen-toimikunta/
Cernissä tehtävä tutkimus tunnetaan hiukkaslöytöjen lisäksi fyysikko Tim Berners-Leen keksimästä tiedonsiirtojärjestelmästä World Wide Web, Internet-verkossa toimivasta hajautetusta hypertekstijärjestelmästä, joka sisältää linkkejä toisiin dokumentteihin. Alun perin sen avulla jaettiin tutkimustuloksia automaattisesti tutkijoille ympäri maailmaa.
Cernin jäseninä olevat maat Suomen lisäksi: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tsekki, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Israel, Italia, Hollanti, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia. Tarkkailijan asema on muiden muassa Intialla, Japanilla, USAlla, Venäjällä ja EU:lla.
Tammikuusta 2016 alkaen myös Cerniä johtaa uusi henkilö, kun sen pääjohtajana aloitti italialainen tutkija Fabiola Gianotti.
Cern: http://home.cern/
Ystävällisin terveisin Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316