Professori Gareth Law: Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ydinjätteen loppusijoituksen suunnittelussa

Ydinjätteen tuntija ei pelkää ydinvoimaa, mutta toivoo tarkkuutta jätteen käsittelyyn.

Seitsemän vuotta sitten tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus näkyy edelleen entisen voimalan ympäristössä. Onnettomuusreaktorin ympärillä on halkaisijaltaan noin 20 kilometrin suojavyöhyke, jossa on yhä runsaasti radioaktiivisia isotooppeja.

Vaikka radioaktiivista säteilyä on helppo mitata, kaikkien isotooppien kemian ymmärtäminen ei ole aivan helppoa. Helsingin yliopiston uusi radiokemian professori Gareth Law tutkii radionuklidien kemiaa luonnollisissa ympäristöissä, ydinjätteessä ja -materiaaleissa.

Kun Law työskenteli Fukushiman alueella, surullisimman vaikutuksen häneen tekivät onnettomuuden vuoksi evakuoidut ihmiset.

— Useilla heistä oli suuret talot ja puutarhat, mutta nyt moni asuu väliaikaisessa mökissä jo seitsemättä vuotta odottaen, että suojavyöhyke hitaasti pienenee. Se on vahva muistutus siitä, mitä tapahtuu kun asiat menevät vikaan ydinvoiman kanssa.

Tarvitsemme parempaa ydinvoimalaturvallisuutta ja tapoja hoitaa ydinjätettä.

Näkemänsä perusteella Law'n voisi kuvitella vastustavan ydinvoimaa. Hän kuitenkin pitää ydinvoimaa tärkeänä keinona taistelussa hiilidioksidipäästöjä vastaan.

— Sanoisin, että tarvitsemme enemmän ydinvoimaa ilmastonmuutoksen vuoksi. Samalla tarvitsemme myös parempaa ydinvoimalaturvallisuutta ja tapoja hoitaa ydinjätettä.

Viimeksi mainittu on Law'n ominta aluetta. Hän on tehnyt pitkään töitä radioaktiivisten isotooppien saastuttamien paikkojen kuten kaivosten puhdistamisessa. Tätä varten hän on kehittänyt uusia menetelmiä.

Yksi lupaava ratkaisu on saastuneiden rakenteiden, esimerkiksi putkien, puhdistaminen paineistetulla vedellä. Radioaktiivinen aines on saatu liukenemaan metallista veteen.

— Vaikka radioaktiivinen aines ei häviä minnekään, veteen liuenneiden isotooppien hallinnointi ja varastointi on huomattavasti helpompaa kuin kokonaisten saastuneiden rakenteiden, Law huomauttaa.

Toisaalta maaperässä oleva vesiliukoinen radioaktiivinen aines saattaa kulkeutua helposti veden mukana. Siksi lupaava tutkimussuunta on kaivosalueiden saastuneen maaperän muokkaaminen bakteereilla. Bakteerien avulla maaperää voidaan muokata niin, että se sitoo radioaktiiviset hiukkaset liukenemattomaan muotoon.

Suomeen Law muuttaa Manchesterista. Hän kertoo kiinnostuneensa Suomesta erityisesti siksi, että täällä ydinjätteen loppusijoitukselle on realistiset suunnitelmat.

— Pohjoismaat ovat tässä edelläkävijöitä. Odotan innolla pääseväni katsomaan, miten asiat käytännössä tehdään.