Asteroidi havaittiin avaruudessa Catalina Sky Surveyn teleskoopilla Arizonassa 2.6.2018 kahdeksan tuntia ennen sen osumista ilmakehään.
Kyseessä on vasta toinen löydetty pienestä maahan osuneesta asteroidista lähtöisin oleva meteoriitti, jonka matkaa on voitu seurata avaruudessa ennen sen osumista maapallon ilmakehään.
Asteroidi syöksyi yläilmakehän läpi ja räjähti kappaleiksi muutama sekunnin lennon jälkeen. Useat silminnäkijät Etelä-Afrikassa sekä Botswanassa seurasivat tulipalloa ja sen räjähdystä taivaalla. Räjähdyksen jälkeen asteroidin kappaleet levisivät tuulen mukana ja putosivat laajalle alueelle.
Putoamisalueesta tekivät mallinnuksen itsenäisesti sekä SETI-instituutin asiantuntijan Peter Jenniskensin johtama ryhmä Kaliforniassa että Ursan tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen ja Jarmo Moilanen Suomessa.
Laskelmilla haluttiin määrittää putoamisalue riittävän hyvin etsintäryhmän lähettämistä varten.
–Vaikeinta oli rajata riittävän tarkasti, minne meteoriitit putosivat, kertoo Peter Jenniskens. Hän matkusti Botswanaan ja auttoi meteoriittien etsinnöissä.
– Botswanassa kentällä käyttöön otettiin sekä suomalainen että yhdysvaltalainen arvio putoamisalueesta. Kävi ilmi, että ne olivat lähes identtisiä, kertoo Helsingin yliopiston tutkija ja Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Tomas Kohout.
Myös Kohout matkusti Botswanaan ja oli mukana maastossa.
– Meteoriitti löytyi etsintöjen viidentenä päivänä vain noin 100 metrin päästä todennäköisimmäksi arvioidusta alueesta, Kohout kertoo.
Jenniskens keräsi valvontakameroiden nauhoituksia Botswanan Rakopsista ja Maunista yhdessä Oliver Mosesin kanssa, joka työskentelee Botswanan Okavango Research Institutessa (ORI). Videoiden avulla Jenniskens ja Moses saivat rajattua tietoja tulipallon räjähdyskorkeudesta ja -sijainnista.
Ensimmäisen meteoriitin löysi Botswana International University of Science and Technologyn (BIUST) sekä Botswana Geoscience Instituten (BGI) ja ORIn geotieteilijöistä koostunut ryhmä. Löytö tehtiin ryhmän samoiltua hiekan, korkean heinän, pusikoiden ja piikkipensaiden keskellä viisi päivää.
Botswanan ympäristöministeriön kansallispuistoista ja luonnosta vastaava yksikkö päästi etsintäryhmän kansallispuistoon sekä lähetti puistonvartijoita avustamaan ja suojaamaan etsinnässä.
– BIUSTin geologeina koemme tehtäväksemme ja velvollisuudeksemme vastata tämän kaltaisiin tapahtumiin nopeasti. Haluamme saada kohteen talteen niin tutkimustarkoituksiin kuin osaksi Botswanan kulttuuriperintöä, kertoo yhteishankkeen johtaja professori Alexander Proyer etsinnän vaikuttimista.
– Toimimme näin vaikeuksista huolimatta: meteoriitin etsiminen 200 neliökilometrin kokoisesta kansallispuistosta on jo itsessään haastavaa, mutta vaikeustaso kasvaa entisestään, kun etsintäalue on täynnä norsuja, leijonia ja käärmeitä.
– Meteoriitit ovat suojeltuja Botswanan laissa, kertoo Mohutsiwa Gabadirwe, Botswana Geoscience Instituten yli-intendentti. Hän koordinoi kulkua suojellulle putoamisalueelle, joka on myös eläinten- ja luonnonsuojelualue.
– Tämä meteoriitti on mittaamattoman arvokas pala kiveä, jonka botswanalaiset haluavat nähdä näytteillä vielä sukupolvien ajan, Gabadirve sanoi.
Meteoriittia tutkimalla voidaan saada selville, mistä päin asteroidivyöhykettä tämän tyyppiset vaaralliset asteroidit tulevat.
– Tällaisten pienten asteroidien koostumusta tutkimalla voimme oppia ennustamaan mahdollisia tulevaisuudessa Maata uhkaavia asteroideja, Tomas Kohout toteaa.
Maan ilmakehässä räjähtävät asteroidit voivat vapauttaa kerralla enemmän energiaa kuin voimakkaimmat ydinaseet. Energia vapautuu vahinkoa aiheuttavana paineaaltona, kuten kävi vuonna 2013 Tšeljabinskissa Venäjällä. Silloin paineaalto aiheutti 1 600 ihmiselle sairaalahoitoa vaatineita viiltohaavoja rikkoutuneista ikkunoista ja muita ruhjeita.
– Vuonna 1994 osia Shoemaker-Levy 9 -komeetasta törmäsi Jupiteriin ja jätti sen kaasukehään maapallon kokoisia aukkoja. Tämän jälkeen eri valtioiden poliittiset päättäjät aloittivat hankkeen maa- ja satelliittiperusteisen havaintojärjestelmän pystyttämiseksi,, kertoo Etelä-Afrikan Johannesburgin Witwatersrand yliopiston geotieteiden yksikön johtaja professori Roger Gibson.
–Tarkoituksena on kartoittaa asteroideja, joiden kiertoradat mahdollisesti kohtaavat Maan kiertoradan kanssa, Gibson jatkaa.
2018 LA -asteroidista lähtöisin olevia meteoriitteja tutkimalla voidaan yhdistää laboratoriossa todettuja meteoriittien ominaisuuksia asteroidista ennen törmäystä tehtyihin havaintoihin. Näitä tietoja tarvitaan suunniteltaessa asianmukaisia toimenpiteitä, joilla voidaan varautua asteroidiuhkiin ja vähentää niiden vaikutuksia siltä varalta, että Maata uhkaisi tulevaisuudessa suurempi asteroidi.
–Tieteilijöinä olemme todella innoissamme saadessamme aivan ilmaiseksi ja kotiinkuljetuksena kaukaa avaruudesta tutkimusaineistoa, jonka saamiseen muuten vaadittaisiin erittäin kallis avaruuslento, toteaa BIUSTin tohtori Fulvio Franchi, joka johti etsintöjen seurantaryhmää.
Meteoriittinäytteet säilytetään Botswanan kansallismuseossa ja niiden tarkemmasta tutkimuksesta vastaa botswanalaisista, eteläafrikkalaisista, suomalaisista ja yhdysvaltalaisista tutkijoista koostuva tutkimuskonsortio.
Lisätietoja
Tutkija Tomas Kohout, Helsingin yliopiston Planeettakunnan tutkimusryhmä, Ursan tulipallotyöryhmä
Sähköposti: tomas.kohout@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 4486268, 02 94151008
Jarmo Moilanen, Ursan tulipallotyöryhmä
Sähköposti: jarmo.moilanen@somerikko.net
Puhelin: +358 40 7756 268
Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 448 5770
Twitter: @inkiriitta