Miten pingviinien käy? Tutkijat vastaavat verkossa ilmastokysymyksiin
Uudessa Kysyilmastosta.fi -palvelussa kuka tahansa voi kysyä ilmastosta mitä tahansa. Tutkijat vastaavat kysymyksiin kansantajuisesti.

Miten pingviineille käy, kun ilmasto lämpenee? Kuinka paljon ilmastopakolaisuus lisääntyy seuraavan sadan vuoden aikana? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus juuri avautuneesta Kysyilmastosta.fi-palvelusta.

– Sivuilla kuka tahansa voi kysyä mitä tahansa ilmastosta. Muustakin kuin ilmastonmuutoksesta. Kysymyksiin vastaavat suomalaiset eri tieteenalojen tutkijat ja asiantuntijat korkeakouluista, tutkimuslaitoksista tai vaikkapa ministeriöistä, selittää palvelun isä, tutkija Risto Makkonen Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARista.

Makkonen työskentelee myös tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella.

Sivuston puuhamies visioi, että palveluun tulee vuosittain satoja kysymyksiä.

Aivan kaikkiin ei ole tarkoitus vastata, vaan sivuston toimitus poimii joukosta mielenkiintoisimpia ja useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Myös kysymykset, joihin ei löydy nykyisestä tutkimuksesta suoraa vastausta, saattavat päästä asiantuntijoiden puntaroitaviksi.

Palvelun käyttäjät saavat myös äänestää mielestään mielenkiintoisimpia kysymyksiä. Äänestyksessä pärjänneet pähkinät pääsevät tutkijoiden pohdittavaksi.

Ilmastotietoa selkosuomeksi

Makkonen lupaa, että asiantuntijoiden vastaukset ovat kansantajuisia ja melko lyhyitä.

– Tarkoitus on kuitenkin, että tutkijat avaavat myös hieman tutkimusprosessia. Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty ja löydetty vastauksia? He voivat myös lisätä kommentteihinsa selventäviä linkkejä ja graafeja, hän selittää.

Tavallisilla ihmisillä on todella paljon hyviä ilmastoon liittyviä kysymyksiä.

Makkonen kertoo hahmotelleensa Kysyilmastosta.fi:n kaltaista palvelua jo muutaman vuoden ajan.

– Ajatus lähti siitä, kun huomasin netin keskusteluita seuratessani, että tavallisilla ihmisillä on todella paljon hyviä ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Sellaisia, joita tutkijat eivät välttämättä tule ajatelleeksi. Ihmiset ovat hyvin tiedonjanoisia. Tällaiselle palvelulle on tarvetta, hän perustelee.

Samalla, kun palvelun ansiosta ihmisten tietämys ilmastosta lisääntyy, tarjoutuu tutkijoille tilaisuus tuoda esiin omaa tutkimustaan.

Sivusto on myös vastaisku etenkin sosiaalisessa mediassa tiedettä haastaville mielipiteille, joiden pohjana ei ole tieteellisesti koeteltua tutkimusta.

– Uskon, että kysymyksistä nousee esiin näkökulmia jatkotutkimukseenkin. Esimerkiksi opinnäytteessä voisi ryhtyä etsimään vastausta kysymykseen, johon nykytutkimus ei vielä vastaa, Makkonen pohtii.

Palvelu on pääasiassa suomenkielinen, mutta sivuilla on jonkin verran materiaalia myös englanniksi. Tulevaisuudessa myös ruotsi tulee kielivalikoimaan mukaan.

Palvelussa ovat mukana Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Hanketta on rahoittanut Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

www.kysyilmastosta.fi