Linus Torvalds lähetti nöyrän viestin Helsingin yliopiston Usenetin comp.os.minix -ryhmään 19. elokuuta 1991:
I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing since April and is starting to get ready. I'd like any feedback on things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat (same physical layout of the file-system due to practical reasons among other things).
Minix-järjestelmän heikkouksiin kyllästymisestä kummunneesta harrastuspohjaisesta puuhastelusta syntyi 17.9. mennessä ensimmäinen versio Linux-käyttöjärjestelmästä. Se oli kooltaan vain 65 kilotavua ja siinä oli noin 10 000 riviä Torvaldsin koodia. Linux perustuisi avoimeen, kaikkien muokattavissa olevaan lähdekoodiin.
Vertailun vuoksi nykyinen Linux 5.14 sisältää yli 3,3 miljoonaa koodiriviä.
Tuolloin 21-vuotias Torvalds opiskeli yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Vuonna 1997 hän valmistui maisteriksi gradunsa Linux: A Portable Operating System valmistuttua. Linux lähti avoimesti käyttäjille jo vuonna 1994.
– Linux kehittyy nopeasti ja viimeisin kehitys liittyy kontteihin ja niiden hallintaan. Konttiteknologian kautta Linux mahdollistaa teollisuuden ratkaisut ja 5G:n sekä seuraavien sukupolvien mobiiliverkkojen infrastruktuurin, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma.
Hajautettu innovaatio, rakennettu luottamuksella
Tuohon aikaan oli tarvetta ja kysyntää kernelille, joka olisi Unix-yhteensopiva. Kernel tarkoittaa ohjelmistokehittämisen ydintä, jonka ympärille ohjelmistoa rakennetaan. Avoimen lähdekoodin ansiosta sitä kyettiin nopeasti hyödyntämään ja muokata sopimaan erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Ajankohta oli myös juuri oikea, sillä internet oli juuri räjähtämässä ja serverit tarvitsivat paljon joustavaa, turvallista ja vakaana pysyvää serverisoftaa. Linux voitiin asentaa ilman, että tarvitsi huolehtia lisensseistä tai lisenssinhallinnasta. Tämän päivän suurimmat verkkosivut Google, Amazon, Facebook ja eBay on rakennettu Linuxille. Linux on myös matkapuhelimista tuttujen Android-käyttöjärjestelmien pohjalla.
– 2000-luvun alussa meillä kehitettiin älypuhelimen prototyyppiä, jossa Linux mahdollisti sekä GSM Datan että Wi-Fin käytön ja Java-pohjaiset sovellukset. Olin itse mukana tämän prototyypin kehittämisessä. Tämä tapahtui noin 6-7 vuotta ennen kuin Google julkisti Androidin, Tarkoma kertoo.
Keskeiset ohjelmistokehittäjät ottivat käyttöjärjestelmän kehitykseen. Open Source Development Lab avattiin vuonna 2000, ja siitä tuli pian Linux -säätiö, joka nykyään nähdään oman määritelmänsä mukaan "neutraalina, luotettavana kehittäjien keskuksena koodata, hallita ja skaalata avoimia teknologiaprojekteja".
Tämä on auttanut varmistamaan Linuxin kyvyn kehittyä ja kasvaa ajan mukana, ilman kohtuuttomien kaupallisten vaatimusten aiheuttamaa haittaa. Järjestelmä toimii pienistä sulautetuista laitteista maailman parhaisiin supertietokoneisiin. New Yorkin pörssissä käytetään Linuxiin pohjautuvaa Red Hat -käyttöjärjestelmää ja Linux-pohjainen on myös CERN:in Large Hadron Collider -hiukkaskiihdytin.
Linux valloittaa Maan lisäksi avaruuden
– Linux on ollut meillä tutkimuksen tukena ja kohteena aivan alusta asti. Nykypäivänä Linux pyörittää yliopiston laskennallista infrastruktuuria, mahdollistaa älykkään kampusympäristön ja on tietojenkäsittelytieteen kokeellisen tutkimuksen ytimessä. Voimme sanoa, että Linux on ihan joka puolella, Tarkoma sanoo.
Linux on valloittanut Maapallon lisäksi myös Mars-planeetan, sillä NASA:n Ingenuity-helikopteri, joka vei Perseverance-kulkijan punaiselle planeetalle, on käyttöjärjestelmältään Linux-pohjainen. Avaruudessa on muutenkin jo kymmeniä Linux-pohjaisia satelliitteja, erityisesti SpaceX:n valmistamia, ja sitä käytetään ISS-avaruusasemalla.
Myös yliopiston tietojenkäsittelytieteen tutkimus pysyy Linux-kehitystyössä alan kärjessä.
– Olemme olleet ensimmäisten joukossa kehittämässä kontteihin ja Kubernetes-järjestelmään liittyviä MOOC-verkkokursseja. Nyt kontit ja Kubernetes ovat arkipäivää, Tarkoma sanoo.
Torvalds lähetti äskettäin Linux-kehittäjille 30-vuotisjuhlat huomioivan viestin, jossa totesi että seuraavia 30 vuotta voi odottaa innolla. Helsingin yliopistolla juhlistetaan Linuxin 30-vuotista taivalta juhlaseminaarilla 8.10.