Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2025.
Nopealla vilkaisulla Outokummun syväreikä näyttää maasta törröttävältä putkelta tai pieneltä kaivolta.
Outo tuoksu paljastaa, ettei kyse ole mistä tahansa kuopasta.
Venäjän valtion valtionvelkojensa maksuksi poraama, halkaisijaltaan 22-senttinen syväreikä menee paljon kaivoja syvemmälle, aina 2 516 metriin Pohjois-Karjalan peruskallioon.
Apulaisprofessori Riikka Kietäväinen on tehnyt Outokummussa tutkimusta yli 15 vuoden ajan, väitöskirjatyöstään alkaen.
— Outokummun reikä eroaa useimmista syvärei’istä siinä, että se on tehty nimenomaan tutkimuskäyttöön, Kietäväinen kertoo.
— Se on erinomainen paikka kerätä näytteitä eri tekniikoilla. Jos ei lasketa sitä, että siellä on varmasti enemmän paarmoja kuin missään muualla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Helppoa näytteiden keruu ei silti ole. Reikä on täynnä vettä.
Näytteiden ottoa varten sinne täytyy laskea kilometreittäin muoviletkua, jota tuodaan reiälle valtavissa kaapelikeloissa. Käsipareja tarvitaan useita. Yksi kelaa, toinen ohjaa letkua alas ja kolmas teippaa sitä kiinni letkua reiässä liikuttavaan vaijeriin ilmastointiteipillä.
Teippiä kuluu rullakaupalla.
Tutkimuskäytössä letkut ovat kertakäyttöisiä. Ihan joka vuosi näytteiden ottoon ei kustannussyistä päästä.
Syvyyksiin kurottaminen kuitenkin kannattaa. Kietäväinen julkaisi alkuvuodesta kollegojensa kanssa tutkimuksen, jossa he kertoivat löytäneensä kilometrien syvyydestä yli 40 erilaista orgaanista yhdistettä.
Yhdisteiden äärelle tutkijat pääsivät hajujen johdattamina. Syväreikä nimittäin haisee. Tuoksahdusta on kuvattu merelliseksi tai jopa makeaksi, mutta moni mainitsee myös viemärin haiskahduksen.
Kietäväiselle itselleen tulee mieleen aasialainen kalakastike.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kiinnostavinta yhdisteissä on niiden syntyhistoria. Osa yhdisteistä on kehittynyt maankuoren hapettomissa olosuhteissa epäorgaanisesti, mahdollisesti samaan tapaan kuin ensimmäiset orgaaniset yhdisteet maapallon esihistoriassa.
Reiän vesi on noin 30 miljoonaa vuotta vanhaa. Nyt löydettyjen yhdisteiden lisäksi siinä on runsaasti vetyä.
— Havainto on kiinnostava vetytalouden näkökulmasta. Ehkä tulevaisuudessa voimme pumpata vetyä kallioperästä kuin maakaasua ikään?
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedelehti, joka on sitounut journalistin ohjeisiin.