Mikrobiyhteisö voimistaa lämpötilan vaikutusta eniten kylmissä boreaalisissa ja arktisissa maissa. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Näiden alueiden on ennustettu lämpenevän muuta maailmaa nopeammin. Niiden maaperä myös sisältää paljon hiiltä, joka lämpötilan noustessa vapautuu ilmakehään kasvavalla nopeudella.
- Pohjoisten alueiden, kuten Suomen, hiilivarastot ovat vielä aiemmin luultua enemmän uhattuna ilmaston lämmetessä, tutkijatohtori Kristiina Karhu Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta kertoo.
Kristiina Karhu kuului tutkijaryhmään, joka testasi maita eri ekosysteemeistä ja eri ilmastoalueilta, arktiselta alueelta aina Amazonin sademetsään asti. Tulokset julkaistiin Nature-lehdessä.
Maaperän mikrobien rooli hiilen kierron lämpötilaherkkyydessä on ymmärretty vasta aivan viime aikoina. Alalla on otettu edistysaskelia, kuten rakennuttu malleja simuloimaan tärkeimpiä mikrobiologisia prosesseja, ja uusia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi ilmastomallien maaperää kuvaavien osien kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin Natural Environment Research Councilin (NERC) -rahoituksella Exeterin yliopistossa. Ryhmään kuului tutkijoita Aberdeenin, Edinburghin ja Stirlingin yliopistoista, sekä Heriot-Watt yliopistosta ja Rothamsted Research tutkimuskeskuksesta. Lisäksi yhteistyössä oli mukana tutkijoita myös muista Euroopan maista, sekä Australiasta ja Etelä-Amerikasta. Karhu jatkaa aihepiiriin liittyvää tutkimusta nyt Suomen Akatemian rahoituksella Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella.