Miten pätevät naiset juurtuisivat matematiikan alalle, pohti teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen toukokuun Yliopisto-lehdessä. ”Tytöt ja naiset eivät etene alallamme. Se on paha rakenteellinen ongelma. Epätasa-arvon vuoksi menetämme paljon matemaattisia lahjakkuuksia”, Siltanen arvioi.
Kun molemmat vanhemmat ovat opiskelleet matematiikkaa, lapsi oppii jo varhain, ettei siinä ole mitään kummallista. Matemaatikko ei ole mystinen nero, jonka pää operoi tavoittamattomissa sfääreissä ja joka ei osaa elää arkea.
— Äiti ja isä olivat ihan tavallisia kunnon ihmisiä, se oli varmasti ratkaiseva opetus oman tulevaisuuden kannalta, Eläketurvakeskuksessa työskentelevä vakuutusmatemaatikko Meeri Kesälä (@MeeriKesala) muistelee.
Meeri sai koululaisena kirjoituspöydän, jonka laatikkoon liimaantuneesta teipistä löytyi äidin gradunaiheen nimi, Hilbertin avaruus.
— Hilbertin avaruus askarrutti minua kovasti. Äiti yritti selittää käsitettä minulle, mutta se avautui minulle kunnolla vasta yliopistossa.
Matemaatikko David Hilbertin mukaan nimetty sanapari liittyy vektoriavaruuteen ja sitä voi soveltaa esimerkiksi kvanttimekaniikassa.
Ääretön kauneus vei mennessään
Kesälä nautti nuorena taiteista — nauttii vieläkin — ja pyrki ja pääsi Kuvataidelukioon. Hänen siskonsa, joka opiskeli kuvataiteilijaksi, kävi lukion puolestaan Päivölän opiston matematiikkalinjalla.
— Viihdyin lukiossa hyvin, mutta tiesin kuitenkin, etten ole taiteilija, niin kuin jotkut lukiolaisista jo olivat. Tai ehkä tämä oli omaa rajoittuneisuutta: ajattelin, että taide on epävarma tie. Toisaalta olen matemaatikkona tehnyt lyhyitä pestejä ennen nykyistä työpaikkaani, Kesälä vertaa.
Ylioppilaskokeen matematiikan laudaturilla pääsi suoraan sisään Helsingin yliopistoon. Meeri Kesälä lumoutui matematiikan mahdollisuuksista, alan kauneus valkeni oikeastaan vasta opiskelijana. Hän uppoutui ja innostui, rakenteet ja äärettömyydet veivät mennessään.
Meeri Kesälän mielestä nuori ihminen toimii pitkälti mielikuvien varassa. Hän ei lukiolaisena edes harkinnut diplomi-insinöörin opintoja, koska teekkarihuumori ei suuresti innostanut.
— Joskus myöhemmin minua on harmittanut, etten lähtenyt Teknilliseen korkeakouluun. Sieltä olisi avautunut toisenlainen tie, toisenlaiset perspektiivit.
Professori vaali tutkijanalkuja kanaemon lailla
Yksi merkittävä etappi Kesälän opinnoissa oli professori Jouko Väänäsen matemaattisen logiikan kurssi. Professori vinkkasi opiskelijalle, että tämä voisi tehdä gradun hänen ryhmässään ja hakea tutkijakoulupaikkaa.
Kesälä tutustui matemaatikkojen ohella myös filosofeihin, joiden opintoihin logiikka kuuluu. Helsingin yliopistolla on hyvä maine logiikan alalla. Yksi Kesälän sivuaineista oli teoreettinen filosofia.
— Jouko veti tutkimusryhmää taiten ja huolehti kanaemon lailla meistä tutkijanaluista. Ihailin hänen monipuolisia kansainvälisiä suhteitaan, jotka koituivat kaikkien iloksi. En olisi ilman tätä kokemusta ehkä tullut ryhtyneeksi tutkijan työhön. Koen olevani etuoikeutettu, kun mahdollisuus aukesi.
Matemaatikon pätkätöissä Kesälä työskenteli alan kuumissa paikoissa, kuten Max Planck -instituutissa Saksassa ja Mittag-Leffler-insituutissa Ruotsissa. Myös Kurt Gödel -instituutti Wienissä sekä Illinois’n yliopisto Chicagossa tulivat tutuiksi.
Äitiys muutti elämänarvoja
Vuosien 2008 ja 2012 välissä tapahtui kuitenkin jotain, joka vääjäämättä vaikuttaa naisen työelämään: Meeri Kesälästä tuli äiti. Kahden pojan syntymät sysäsivät miettimään, onko tieteellinen ura mahdollinen ja missä määrin matkustelu haittaisi perhe-elämää.
— Olisin voinut sinnitellä tuntiopettajana ja tehdä tutkimusta vapaa-ajalla, mutta se olisi ollut raskasta. Jos tieteentekijänä tahtoo kehittyä todella hyväksi, on pakko lähteä ulkomaille. Pienten lasten kanssa se ei ole niin helppoa. Elämänarvot menevät uusiksi perheen kanssa, tätä en ehkä arvannut etukäteen.
Tieteen maailmassa voi muutenkin olla omat sudenkuoppansa, Kesälä miettii. Ryhmät kehittyvät ihmisten, vetäjien ympärille. Ulkopuolelta on mahdotonta sanella, miten ryhmän tulisi toimia. Se on tutkimusryhmän vahvuus, mutta se voi olla myös heikkous.
— On mahdollista, että tieteen sisälle muodostuu kuplia, joihin on vaikea päästä sisään ja joihin on vaikea vaikuttaa silloinkin, kun se voisi tehdä tutkimukselle hyvää, Kesälä pohtii.
Hän katsoo itse olleensa onnekas ja saaneensa hyvää kohtelua. Mutta olisiko yliopistolle ollut helpompi jäädä, jos ympärillä olisi ollut naisesikuvia? Kenties.
Luonteva arki asiantuntijana
Helsingin yliopistossa on nyt neljä matematiikan alan professuuria auki. Onko viimein naisten aika? Nykyisin lähes puolet matematiikan opiskelijoista on naisia, mutta tohtoreista vain viidesosa. Päästään jälleen Samuli Siltasen esittämään ongelmaan: kuinka naiset tekisivät uraansa tieteenalan parissa?
Meeri Kesälälle Eläketurvakeskus on ollut silmiä avaava työnantaja. Vakuutusalalla työskentelee paljon naisia, myös esimiesasemissa.
— Olen huomannut, että naisena ja matemaatikkona olo on luontevaa. Nainen voi olla päätöksentekijä, kuulua joukkoon ja pukeutua siitä huolimatta kauniisti. Täällä äitiys ei ole esteenä uralle. Itsekin teen lyhennettyä työaikaa, ja se on kaikille täysin normaali, arkinen järjestely.
Tutkijat oppivat hyviksi viestijöiksi
Nykyisin opiskelijat ovat varmasti paremmin perillä työelämästä ja mahdollisuuksista tehdä uraa eri puolilla, Kesälä arvelee. Hänelle itselleen moni asia on tullut eteen kuin sattuman kautta, hyvässä ja pahassa.
— Vakuutusmatematiikan pariin päätyminen on ollut onnellinen siirto, en tiennyt alasta paljoakaan. Jos opiskelijana mietin työelämää, menin taas ennakko-oletusten ja luulojen mukaan. Ajattelin, että finanssimaailma on kauhea oravanpyörä, jossa täytyy antaa kaikkensa.
Vakuutusalalla on paljon ihmisiä, jotka tahtovat parantaa maailmaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan tasa-arvoa lujittamalla. Tämä on ollut Kesälälle mieluisa havainto. Hän kannustaa tohtoreita työelämään yliopiston ulkopuolelle. Luutuneet luulot tutkijoiden epäsosiaalisuudesta ja yhden asian kanssa nysväämisestä ovat muuttumassa.
— Akateemiset meriitit eivät ole suositus kaikkialla, mutta mitä enemmän meitä on asiantuntijatehtävissä eri puolilla, sitä niukemmiksi ennakkoluulot käyvät, Kesälä arvioi.
Tohtoriopiskelija joutuu tekemään paljon töitä esiintymistaitojensa kehittämiseksi.
— Tieteessä oppii perustelemaan tekemisiään ja suhteuttamaan asioita monella kielellä. Nämä ovat tärkeitä työelämätaitoja.
Jatkotutkinto tuo takaisin yliopistolle
Eläketurvakeskuksessa on mahdollista suorittaa vakuutusmatematiikan SHV-tutkinto työn ohessa. Tämä houkuttaa Kesälää — ja se tietää osittaista paluuta yliopiston saleihin soveltavan matematiikan kursseille.
Suomen 186 SHV-tutkinnon eli aktuaarintutkinnon suorittaneesta vain 37 on naisia, mutta 2000-luvulla valmistuneista noin kolmasosa on naisia.
— Vietimme kollegani, naisen, SHV-tutkinnon juhlaa 18.6. Hän oli juuri se 186. tutkinnon suorittanut. Päivämäärä oli kyllä sattuma, mutta aika hauska sellainen.
Kesälää viehättää nykyisessä työssään yhteistyö eri ammatti- ja koulutustaustoista tulevien asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi juristien ja viestinnän ammattilaisten kanssa pohditaan, miten eläkemalleja kannattaa visualisoida ja avata kansalaisille — ja tietenkin myös päättäjille.
— Täällä alanvalinnasta on ollut paljon hyötyä. Matemaatikkona osaa miettiä asioiden välisiä suhteita ja syy-seurauksia.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja on niin ikään matemaatikko.
Nörtti salaa lahjansa teininä
Mitä Kesälä sanoo nuorelle, jonka mielestä matematiikkaa ei tarvitse mihinkään? Hänen mielestään asiaa voi verrata kirjoittamiseen: muidenkin kuin kirjailijoiden on hyvä osata kirjoittaa.
— Perustaitoja tarvitsee jokainen. Jokaisesta ei tarvitse tulla matemaatikkoa, mutta matematiikasta on silti hyötyä jokaiselle. Se kehittää ajattelua ja ymmärrystä vaikkapa logiikasta.
Varsinkin peruskoulun ylimmillä luokilla matematiikasta innostunut voi joskus joutua kätkemään kynttiläänsä vakan alle. Meeri Kesälä ei myöskään innostunut tietokoneista, vaikka it-alalla työskennellyt isä yritti kannustaa häntä niiden pariin. Nörtinmaine ei ollut huudossa teinityttöjen keskuudessa.
— Nuorilla on aika ehdottomia käsityksiä siitä, mikä on siistiä ja mikä ei. Lukiossa sain jo rauhassa olla hyvä matematiikassa. Jälkeenpäin tietysti surettaa, etten tajunnut ottaa isän apua vastaan. Esimerkiksi koodaamistaidosta olisi voinut olla aika paljon iloa myöhemmin.
Olen kulkenut onnekkaita polkuja urallani
Meeri Kesälä tuumii, ettei ole koskaan tehnyt varsinaista urasuunnittelua. Työt ovat ikään kuin tulleet vastaan. Ja tutkinnon on saanut viedä paikkoihin, joissa sitä on arvostettu.
— Olen kulkenut hyviä ja onnekkaita polkuja, eikä omaa paikkaa ole ihan kauheasti tarvinnut etsiskellä. Nyt kun olen vakituisessa työsuhteessa, tuntuu oikeastaan aika mukavalta ajatella, että olisi mahdollista jämähtää jonnekin!
Vielä on työuraa ja kenties uusia väyliä jäljellä: nyt, 39-vuotiaana Kesälä voi varautua vähintään 25 vuoden siivuun työelämää, jos terveys pysyy hyvällä mallilla. Asiantuntijatöissä on tapana viihtyä vielä pitempään.
Suomi harmaantuu mutta sopeutuu
Millaiselta harmaantuvan ja eläköityvän Suomen tulevaisuus noin kokonaisuutena näyttää? Pääsemmekö edes joskus eläkkeelle vai venyykö työura kohti raihnaisia loppuvuosia?
Kesälän katsantokanta on asiallinen ja rauhoittava. Väestörakenteen muutosten vaikutukset on osattu ennakoida pitkän aikavälin laskelmissa ja eläkejärjestelmää on jo sopeutettu niihin.
— Tarkoitus olisi, että pidemmästä ja terveemmästä eliniästä suurempi osa käytettäisiin työelämässä. Lakisääteistä alinta eläkeikää nostetaan ja myös työkyvyttömyys on vähentynyt. Nyt havaittu alhainen syntyvyyskin vaikuttaa rahoitukseen, mutta vasta vuosikymmenien viiveellä, kun vauvat kasvavat työikäisiksi.
Omilta eläkevuosiltaan Kesälä toivoisi suunnilleen samoja asioita kuin on nähnyt vanhempiensa elämässä. Osa-aikainen työ, lastenlasten ja muiden läheisten seura sekä omat harrastukset pitävät ihmisiä hyvässä kunnossa.
— Nyt kun vanhempani ovat jo kokonaan eläkkeellä, arvostan paljon sitä apua, jota he antavat kuskaamalla lapsiani harrastuksiin ja antamalla aikaansa heille. Toivon, että voisin itsekin olla samanlainen isovanhempi sitten joskus.
Olemme kaikki samassa veneessä
Lainsäädäntöä kehittämättä eläkejärjestelmä pysyy mukana väestörakenteen muutoksissa. Kesälä kuitenkin huomauttaa, että on tekijöitä, joiden vaikutusta voi nyt olla vaikea ennakoida tai ottaa laskelmien pohjaksi. Sellainen voisi olla vaikka uusi lääketieteellinen läpimurto.
— Markkinoille saattaisi tulla tehokas mutta hyvin kallis hoitokeino. Ilmastonmuutos on tekijä, jonka seuraukset voivat olla hyvinkin dramaattisia. Monilla tämänkin päivän konflikteilla ja pakolaisvirroilla on kytköksensä ilmastonmuutokseen, Kesälä miettii.
Juuri siksi monien ammattien osaajien on syytä yhdistää voimansa ja koettaa ennakoida tulevaa. Myös matemaatikkojen.
— Eläkejärjestelmällä ei ole hätää, jos yhteiskunta muuten porskuttaa samaan malliin. Uhkakuvat koskevat yhteiskuntaa kokonaisuutena. Olemme kaikki maat ja sukupolvet samassa veneessä, Kesälä toteaa.
Meeri Kesälän henkilöhaastattelu on ilmestynyt Yliopisto-lehden numerossa Y/06/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.