Suomen viranomaisille projektin aiheuttama tilanne on uusi. Vastaavia hankkeita ei ole maassa aiemmin tehty. Ihmisen aiheuttaman seismisen aktiivisuuden riskejä ei tunneta tarkasti.
Olemassa olevaa viranomaisvalvontaa ja lupamenettelyä ei ole suunniteltu ottaen huomioon rakennusprojekteja, joilla voi olla tämänkaltaisia seismisiä vaikutuksia.
Ympäristöministeriö onkin tilannut Helsingin yliopiston alaiselta Seismologian instituutilta ja Geologian tutkimuskeskukselta raportin geotermiseen lämmöntuotantoon mahdollisesti liittyvistä riskeistä.
Ensimmäinen maailmassa
Apulaisprofessori Gregor Hillers geotieteiden ja maantieteen osastolta on paneutunut riippumattomana tutkijana St1 Deep Heatin hankkeeseen. Hän on muun muassa seurannut Seismologian instituutin havainnointipisteiden keräämää dataa voimalan aiheuttamista järistyksistä.
Hän pitää hanketta tutkimuksellisesti kiinnostavana.
– Tämä projekti on maailmankin mittakaavassa merkittävä. Missään muualla ei ole vastaavissa hankkeissa kairattu näin syvälle. Aiemmat yritykset on keskeytetty liian voimakkaiden maanjäristysten vuoksi tai ne on hylätty taloudellisesti kannattamattomina. St1 on toistaiseksi pystynyt pitämään järistykset riittävän pieninä, hän sanoo.
Poikkeuksellisen Otaniemen voimalasta tekee myös se, että se on keskellä kaupunkia.
Hillersin mukaan sijainti asettaa työmaalle erityisiä vaatimuksia. Järistysten vaikutus muun muassa rakennuksille, viereisen Aalto-yliopiston herkille tutkimuslaitteille sekä Meilahden sairaaloiden instrumenteille pitää ottaa huomioon.
– Myös viestintä on tärkeää. Jos hankkeesta ei kerro avoimesti, alkavat ihmiset spekuloida, hän huomauttaa.
Mitä Otaniemessä tehdään?
Yhtiö on porannut voimalaa varten kallioperään reiän. Kevääseen 2018 mennessä reikää on porattu 6,1 kilometrin syvyyteen, jossa lämpötila kohoaa 120 asteeseen.
– Pelkkä reikä ei yksin riitä, vaan kalliota pitää rikkoa, jotta vesi pääsee tunkeutumaan kallion rakoihin ja näin kuumenemaan tehokkaasti. Kallioperää on rikottu pumppaamalla porattuun reikään vettä kovalla paineella. Säröilevä kallioperä aiheuttaa näitä maan päälläkin tuntuvia järistyksiä, Hillers selittää.
Valmiissa voimalassa on tarkoitus johtaa kylmää vettä maan uumeniin, jossa kuuma kallioperä lämmittää sen. Kuumennut vesi pumpataan toista, vielä poraamatonta reikää pitkin maan pinnalle ja lämpö otetaan talteen.
– Yhtiö on keskeyttänyt veden pumppauksen, jos maanjäristysten voimakkuus on alkanut kohota, Hillers selittää.
Järistyksiä ei kuitenkaan voi täysin säädellä. Ne voivat jatkua, vaikka veden pumppaaminen olisi keskeytetty. Järistyksiä voi tapahtua myös laitoksen normaalin toiminnan aikana. Seismologian instituutti on suositellut, etteivät järistykset saisi ylittää magnitudia 2,1. Toistaiseksi ne ovat pysyneet tämän rajan alapuolella. Voimakkaimmat ovat olleet magnitudiltaan 1,7–1,9.
– On pieni riski, että reiän käyttöönotossa syntyy suositusta suurempia järistyksiä.
Jos vahinkoja sattuu, pitää olla selvillä, kuka kantaa vastuun ja korvaa mahdolliset vahingot, Hillers sanoo.
Toistaiseksi työmaa ei tiettävästi ole vahingoittanut rakennuksia. Espoolaiset ja helsinkiläiset ovat kuitenkin raportoineet Seismologian instituutille häiritsevistä äänistä ja tärinästä. Palautetta on tullut etenkin Helsingin Munkkiniemestä sekä Espoon Niittykummusta ja Laajalahdesta.
Pohjavettä poraukset eivät Hillersin mukaan suoraan vaaranna. Voimalaan pumpattu vesi muuttuu kuitenkin matkallaan suolaiseksi ja mineraalipitoiseksi. Kallioperässä kiertävä vesi on puhdistettava, jos se poistetaan kierrosta.
Kalliolämpö energiatuotantotapojen joukossa
Kaikkiaan Hillers sanoo seuraavansa voimalahanketta turvallisin mielin.
– Tämä on yksi tapa tuottaa energiaa. Sitä pitää verrata muihin tuotantotapoihin – ydin-, vesi-, aurinko-, tuuli-, hiilivoimaan… Pitää punnita eri tapojen etuja ja haittoja. Toimiessaan geoterminen voimala olisi lähes päästötön. Kenties vastaisuudessa yhä useampi talo lämpiää geotermisellä energialla meillä ja muualla, Hillers sanoo.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Otaniemen voimala käynnistetään keväällä 2020. Geotermisiä voimalaitoksia suunnitellaan nyt myös muualle Suomeen, muun muassa Tampereen ja Turun alueille.
Gregor Hillers pitää avoimen yleisöluennon ihmisen aiheuttamista maanjäristyksistä ja geotermisesta lämmöntuotannosta sekä Espoon lämpövoimalan erityispiirteistä seismologian kannalta tiistaina 7.5.2019 klo 15:30-17:00 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella, Exactum-rakennus, huone B123. Luento on englanninkielinen.
KumpulaNYT: Man made earthquakes and geothermal energy use - Generalities and peculiarities associated with the Espoo deep heat project, tiistai 7.5.2019 klo 15:30-17:00. Kumpula Campus, Exactum building, Room B123, Gustaf Hällströmin katu 2B, Helsinki.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Gregor Hillers, Seismologian instituutti
Sähköposti: gregor.hillers@helsinki.fi
Puhelin: 050 3118206
(Englanniksi tai saksaksi)
Tutkimusjohtaja Annakaisa Korja, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto
Sähköposti: annakaisa.korja@helsinki.fi
Puhelin: 050 3185745