Maatalous on yksi tärkeimmistä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähteistä. Myös karjankasvatuksesta pääsee ilmaan merkittävä määrä metaania. Metaani on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä kaasu. Suuri osa tästä metaanista tulee suoraan märehtijöiden suusta, mutta osa karkaa ilmaan laitumilla olevista lantaläjistä. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että lantaläjissä elävät kuoriaiset voivat vähentää metaanipäästöjä. Tutkimus on vastikään julkaistu PLoS ONE -lehdessä.
Atte Penttilä, joka teki hankkeessa maisteritutkielmansa, kertoo eläinten ulosteiden tarjoavan erinomaista ravintoa monille eliöille.
- Itse asiassa sonnassa elää suunnilleen yhtä paljon kovakuoriaislajeja kuin koko maapallolla on lintulajeja, Penttilä huomauttaa.
Pohjois-Euroopan lantakuoriaisista moni viettää lantaläjissä koko elämänsä.
- Uskomme, että suuri osa kuoriaisten vaikutuksesta syntyy yksinkertaisesti niiden tavasta kaivella käytäviä ruokaansa. Metaania muodostuu lähinnä hapettomissa oloissa, ja kuoriaisten käytävät ilmastoivat läjiä. Ilmiöllä on suuri vaikutus siihen, miten hiili karkaa lantaläjistä ilmakehään.
- Tärkeää tässä ei ole vain se, miten paljon hiiltä läjistä vapautuu. Vielä merkittävämpää on, missä muodossa se vapautuu. Jos hiili ensin sitoutuu kasveihin hiilidioksidina ja sitten vapautuu samassa muodossa lehmästä, silloin koko kierroksella lehmien kautta ei liene sen suurempaa merkitystä ilmaston lämpenemiseen. Mutta jos prosessin aikana sama hiili muuntuu hiilidioksidista metaaniksi – eli kaasuksi, jolla on paljon voimakkaampi vaikutus ilmastoon – silloin lehmällä on suurempi merkitys, selittää Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja.
- Jos kuoriaiset pystyvät vähentämään näitä metaanipäästöjä, silloinhan niiden panos on merkittävä ja silloin meidän tulee huomioida ne laskelmissamme maidon- ja lihantuotannon kokonaisilmastovaikutuksista, hän jatkaa.
- Ylipäätään löytämämme vaikutukset ovat kiehtovia, mutta mahdolliset seuraukset ovat samalla huolestuttavia. Kun maailmanlaajuisen lihankulutuksen kasvuun yhdistyy tällä hetkellä monien lantakuoriaiskantojen jyrkkä lasku, silloin karjankasvatuksen päästöt voivat vain kasvaa, sanoo Eleanor Slade, joka työskentelee tutkijana Helsingissä ja Oxfordissa toimivien lantakuoriaisten biologiaa selvittelevissä ryhmissä.
Lähde: Penttilä A, Slade EM, Simojoki A, Riutta T, Minkkinen K, and Roslin T. (2013) Quantifying Beetle-Mediated Effects on Gas Fluxes from Dung Pats. PLoS ONE 8(8): e71454. doi:10.1371/journal.pone.0071454