Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2025.
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN kertoi toukokuussa muuttaneensa lyijyä kullaksi hiukkaskiihdyttimessä. Onko kyseessä suuri läpimurto, kokeellisen
alkeishiukkasfysiikan professori Kenneth Österberg?
— Havainto oli odotettu. Hiukkaskokeiden ennusteissa oli pieni todennäköisyys kultaydinten tuottoon.
Oliko tarkoituksena toteuttaa alkemistien ikiaikainen unelma?
— Se oli pikemminkin kokeen sivutuote. Ajatuksena oli tutkia lyijy-ytimien hajontaa sähkömagneettisesti.
Voisiko CERN alkaa rahoittaa toimintaansa tuottamalla kultaa?
— Ei todellakaan. Kokeessa syntyi yksittäisiä kulta-atomeita. Nekin hajosivat jo kokeen aikana törmätessään suihkuputkiin. Ytimien synnyn todennäköisyys on niin pieni, että kokeen kustannukset ylittävät niiden arvon moninkertaisesti. En näe mitään mahdollisuuksia skaalata tuotantoa kannattavaksi.
Mitä tapahtuisi, jos lyijyä voisi muuntaa kullaksi laajemminkin, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, taloustieteilijä Tuomas Välimäki?
— Maasta on kaivettu historian saatossa noin 220 000 tonnia kultaa, jonka arvo on biljoonien eurojen luokkaa. Arvo tietysti romahtaisi, mutta vaikutus riippuisi kullan käyttötarkoituksesta.
— Kullasta noin 45 prosenttia on koruissa. Niiden käyttö varmasti jatkuisi kuten ennenkin. 15 prosenttia kullasta on elektroniikkateollisuuden käytössä. Hinnan lasku olisi teollisuuden kannalta myönteinen asia.
Mitä kullan arvon romahdus tarkoittaisi keskuspankeille?
— Keskuspankeilla kullasta on 17 prosenttia. Kultavarantojen arvon putoaminen tuottaisi alaskirjauksia taseisiin, mutta muutokset eivät olisi dramaattisia — kuten eivät kullan arvon nousunkaan merkitykset ole olleet. Valuuttoja ei enää sidota kultakantoihin, eikä kullalla ole merkitystä rahan arvon määrittelyissä.
Missä vaikutus sitten näkyisi?
— Kullasta noin 22 prosenttia on markkinoilla sijoituskohteena. Jos sen arvo romahtaisi, voisi moni sijoittaja joutua ongelmiin, etenkin, jos olisi ostanut kultaa velkarahalla. Kulta ei kuitenkaan ole pörssien mittakaavassa tärkeä sijoituskohde. Mitään vuoden 2008 pankkikriisiin verrattavaa ei nähtäisi.
Kultaa ei näillä näkymin ilmesty markkinoille lisää. Onko jokin muu arvon heilahdus mahdollinen?
— Sijoituskohteet voivat menettää arvoaan äkistikin. En pidä mahdottomana, että bitcoinin arvo voisi syöksyä. Keskuspankeilla ei bitcoineja ole, mutta monilla sijoittajilla on.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.