Helsingissä erottuu vanhan eurooppalaisen kaupungin ihanteen mukainen ydin, kaupungin keskusta, jota ympäröi tiivisti rakennettu sisäkaupunkialue. Ydinkeskustat ovat historiallisesti olleet keskeisiä sijaintipaikkoja kaupalle, hotelleille, ravintoloille, pankkitoiminnalle, kulttuuri- ja viihdetarjonnalle, hallinnolle sekä oppilaitoksille.
– Kaavoitukseen ja arkkitehtuuriin vaikutteita on saatu ennen kaikkea Helsingin lähikontekstista, eli Itämeren alueelta ja eurooppalaisista kaupungeista, mutta etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla myös Yhdysvalloista, sanoo Miika Norppa.
Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkän esikaupunkirakentamista painottaneen ajanjakson jälkeen painopiste siirtynyt kohti aiempaa tiiviimpää kaupunkirakentamista.
Uusin vuonna 2016 hyväksytty Helsingin yleiskaava korostaa kantakaupungin tiivistämistä, laajentamista sekä verkostomaista ja monikeskuksista kaupunkirakennetta, ja on saanut urbaania kaupunkia tavoittelevien ratkaisujensa vuoksi lempinimen Kaupunkikaava.
Kaupungin vaihtuvat roolit
Tutkimuksessa eritellään kaupungin rooleja, joilla tarkoitetaan kaupungin olemassaolon kannalta olennaisia elinkeinoja, joiden kautta määrittyy kaupungin rooli kaupunkien välisissä hierarkioissa ja verkostoissa eri aluetasoilla. Kaupunkiroolit ovat merkittäviltä osin määrittäneet sitä mitä Helsingin kantakaupunkiin on milloinkin rakennettu.
Helsingillä on ollut lukuisista historiallisista kaupunkirooleja ja Norppa kuvaa niitä näin.
Helsingistä tehtiin linnoituskaupunki vuonna 1748, yliopistokaupunki vuonna 1828, rautatien myötä 1860-luvulla logistiikkakaupunki, 1860–70-luvuilla Helsinki vahvistui teollisuuskaupunkina, 1970-luvulla palvelukaupunkina ja 1990-luvulla ICT-kaupunkina.
FM Miika Norppa väittelee 29.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550-2018 - historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Sali PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on VTT, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Mari Vaattovaara.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A. Väitöskirjaa myy Ylimääräisiä kappaleita voi tiedustella tekijältä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
FM Miika Norppa
Sähköposti: miika.norppa@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 4485770
Twitter: @inkiriitta