Helsingin kantakaupungin ilmeessä erottuvat eri aikojen suunnitteluihanteet
Kaupunkitutkimuksen väitöskirjassaan Miika Norppa tutki Helsingin kantakaupungin kehittymistä kaupungin synnystä nykypäivään ja tarkastelee historiallisia kaupunkirooleja, kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria.

Helsingissä erottuu vanhan eurooppalaisen kaupungin ihanteen mukainen ydin, kau­pun­gin keskusta, jota ympäröi tiivisti rakennettu sisäkaupunkialue. Ydinkeskustat ovat historial­lisesti olleet keskeisiä sijaintipaikkoja kaupalle, hotelleille, ravintoloille, pankki­toi­min­nal­le, kult­tuuri- ja viihdetarjonnalle, hallinnolle sekä oppilaitoksille.

– Kaavoitukseen ja arkkitehtuuriin vaikut­teita on saatu ennen kaikkea Hel­sin­gin lähikontekstista, eli Itä­meren alueelta ja eurooppalaisista kau­pungeista, mutta etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla myös Yhdys­val­loista, sanoo Miika Norppa.

Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkän esikaupunkirakentamista pai­not­taneen ajan­­jakson jälkeen painopiste siirtynyt kohti aiempaa tiiviimpää kaupunkira­ken­tamista.

Uusin vuonna 2016 hyväksytty Helsingin yleiskaava korostaa kantakaupungin tiivistämistä, laajentamista sekä ver­kos­tomaista ja monikeskuksista kaupunkirakennetta, ja on saanut urbaania kau­punkia tavoittelevien ratkaisujensa vuoksi lempinimen Kaupunkikaava.

Kaupungin vaihtuvat roolit

Tutkimuksessa eritellään kaupungin rooleja, joilla tarkoi­tetaan kaupungin olemassaolon kannalta olennaisia elinkeinoja, joiden kautta määrittyy kaupungin rooli kaupunkien välisissä hierarkioissa ja verkostoissa eri aluetasoilla. Kaupunkiroolit ovat merkittäviltä osin mää­rittäneet sitä mitä Helsingin kanta­kau­pun­kiin on milloinkin rakennettu.

Helsingillä on ollut lukuisista historiallisista kaupun­ki­roo­leja ja Norppa kuvaa niitä näin.

Helsingistä tehtiin linnoitus­kau­punki vuonna 1748, yliopistokaupunki vuonna 1828, rautatien myötä 1860-luvulla logistiikka­kau­punki, 1860–70-luvuilla Helsinki vahvistui teollisuuskaupunkina, 1970-luvulla palvelukau­pun­ki­na ja 1990-luvulla ICT-kaupunkina.

FM Miika Norppa väittelee 29.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550-2018 - historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Sali PIII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on VTT, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Mari Vaattovaara.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A. Väitöskirjaa myy Ylimääräisiä kappaleita voi tiedustella tekijältä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

FM Miika Norppa
Sähköposti: miika.norppa@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 4485770
Twitter: @inkiriitta