AQUACOSM-projektissa hyödynnetään mesokosmeiksi kutsuttuja kelluvia tai maalle rakennettuja koealtaita, joiden tilavuus on sadoista litroista satoihin kuutiometreihin. Altaiden avulla jäljitellään muuttuvia ympäristön paineita ja seurataan niiden vaikutuksia vesieliöihin. Menetelmällä voidaan tarkastella muun muassa maalta huuhtoutuvaa kuormitusta, uusien lajien ilmaantumista, ilmalaskeumia sekä lämpötilojen muutosta.
Suomalaiset etunenässä kansainvälisessä tutkimuksessa
Helsingin yliopiston
– Vähäsuolaisessa Itämeressä tutkijat ovat aina joutuneet vertailemaan tuloksiaan osittain makeista vesistä, osittain valtameristä saatuihin vastaaviin. Tässä suhteessa suomalaisilla meritutkijoilla on suorastaan etulyöntiasema, sanoo Tvärminnen eläintieteellisen aseman johtaja
– Suomalaiselle merentutkimukselle osallistuminen AQUACOSM-projektiin on tärkeää. Eurooppalaisessa tutkijaverkostossa kehitetään yhteisiä tutkimusmenetelmiä, ja erityisen tärkeää on projektiin rakennettu aktiivinen tutkijoiden liikkuvuus. Suomalaiset tutkijat pääsevät osallistumaan muissa eurooppalaisissa vesiekosysteemeissä toteutettaviin kokeisiin monikansallisissa tutkimusryhmissä, lisää SYKE:n merikeskuksen tutkimusprofessori Timo Tamminen.
AQUACOSM-projektissa tehdään ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvittävä kansainvälinen koesarja. Koejärjestely toteutetaan vertailukelpoisena yli Euroopan maantieteellisten, ilmastollisten ja vesistöjen suolapitoisuusjatkumoiden. Tvärminne edustaa koesarjassa murtovesiekosysteemeitä, kun taas SYKE:n merikeskuksen rooli projektissa on erityisesti uusien automatisoitujen mittausmenetelmien kehitys.
AQUACOSM-projektia koordinoi saksalaisen Leibniz-instituutin tutkimuskeskus IGB-LakeLab. Hanke sai vuosille 2017–2020 EU:n Horisontti 2020 -ohjelmalta kymmenen miljoonan euron projektirahoituksen, josta suomalaisten partnerien osuus on noin 1,1 miljoonaa.