Etelämanner tallentuu virtuaalitodellisuuteen

Oletko koskaan miettinyt, mitä on Etelämantereen jään alla ja miltä siellä näyttää? Helsingin yliopiston tutkimusryhmä dokumentoi ensi kertaa kokonaisen tutkimusmatkan virtuaalisella 360-kameralla. Näin yleisö pääsee seuraamaan, mitä tutkijat työssään tekevät.

Etelämantereelle matkaava suomalainen tutkimusryhmä – Tvärminnen tutkimusasemalla työskentelevät professori Alf Norkko ja meribiologi Joanna Norkko sekä tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman − tekevät matkan aikana meribiologista huippututkimusta ja tarkastelevat ilmastonmuutoksen vaikutusta Etelämantereen rannikkoekosysteemeihin. Yhteistyötä suomalaistutkijat tekevät matkallaan BBC Earth –televisiokanavan kanssa.

 

Telttailua hyisissä oloissa

Helsingin yliopiston tutkijat liittyvät lokakuussa kansainväliseen tutkimusryhmään, joka suuntaa Scottin tukikohtaan Etelämantereen Rossinsaarelle. Projektia hallinnoi Uuden-Seelannin kansallinen vesi- ja ilmakehätutkimuskeskus NIWA

Etelämanner ja Eteläinen jäämeri ovat keskeisen tärkeitä maapallon merien, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksissa.

− Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Etelämantereen ainutlaatuisesta ja hauraasta jäänalaisesta ekosysteemistä samoin kuin niistä laajemmista vaikutuksista, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa koko planeetan ekosysteemeille, Alf Norkko kertoo.

Tutkijoiden sukellusmatka käynnistyy lokakuussa. Tutkijat yöpyvät kuusiviikkoisen Etelämantereen matkan aikana teltoissa, vaikka lämpötila saattaa laskea -40 asteeseen.  

Projektin virtuaalisesta osuudesta vastaa Helsingin yliopiston työryhmä. Ryhmään kuuluu myös kokeneita sukeltajia, jotka ovat jo aiemmin ottaneet upeita vedenalaisia kuvia Etelämantereella.

 

Sukella jään alle

Etelämanner on suurimmalle osalle ihmisistä saavuttamaton. Tutkimusryhmä pyrkii työllään ja vedenalaisella kuvauksellaan tavoittamaan suuren yleisön sekä näyttämään heille mantereen ja sen luonnon. Af Norkko tahtoo tavoittaa erityisesti nuoremmat sukupolvet, koska näkee heidät työnsä jatkajina.

− Kuvittele millaista on laittaa silmilleen virtuaalilasit ja sukeltaa kolmimetrisen jään alle Etelämantereella! professori Alf Norkko sanoo.

− Tietoisuuden lisäämisen ohella haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden seurata oikeaa tutkimusmatkaa kuuden viikon ajan. Yleisö voi nähdä koko prosessin suunnittelusta kenttätyöhön, jonka aikana telttailemme meren jäällä, Joanna Norkko kertoo.

Joanna Norkko työskentelee matkan aikana laboratoriossa ja vastaa työryhmän viestinnästä muun muassa sosiaalisessa mediassa matkan aikana.

− Voin keskittyä tutkimuksen dokumentointiin sekä perinteisillä kameroilla että 360 asteen VR-kameroilla, Pata Degerman sanoo.

−  Ja kerrankin joku muu on vastuussa varusteiden pakkaamisesta, kun kollegamme Uudesta-Seelannista tulevat apuun.

Tutkimusryhmällä on käytössään vahva jäällä kulkeva ajoneuvo, joka vetää yhteensä 22 tonnia painavia varusteita. Toinen, ruotsalaisvalmisteinen niin kutsuttu Hägglund-ajoneuvo kuljettaa ryhmän jäseniä. Ryhmällä on lisäksi kaksi moottorikelkkaa, 32 kameraa, 3 kuvauskopteria, vedenalainen kauko-ohjattava kuvausrobotti sekä viisi virtuaalikameraa.

− Sekä paljon ruokaa. Vaativissa oloissa jokaisen meistä täytyy syödä kilon verran ruokaa päivässä, Degerman kertoo.



Retkikuntaa voi myös seurata Facebookissa. 

Etelämanner 

Etelämanner on maapallon eteläosassa, etelänavan ympärillä sijaitseva manner. Se on ainoa maanosa, jossa ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. 

Etelämanner jaetaan usein läntiseen ja itäiseen Etelä­mantereeseen. Napamantereen ja sitä ympäröivien saarten yhteisnimitys on Antarktis. Etelä­manner on kylmin, tuulisin, korkein ja kuivin manneralue. Etelä­manner on viidenneksi suurin maanosa Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen. Sen pinta-ala on 14 miljoonaa neliökilometriä.

98 prosenttia Etelä­mantereesta on suuren mannerjäätikön peitossa. Siellä ei ole vakituista ihmisasutusta, mutta 1 000–5 000 ihmistä käy vuosittain tekemässä tutkimusta tutkimusasemilla ympäri maanosaa. Vain kylmään todella hyvin sopeutuneet kasvit ja eläimet selviytyvät siellä, mukaan lukien pingviinit, eväjalkaiset, sukkulamadot, karhukaiset, punkit, mikro-organismit ja jotkin tundrakasvit.

Asutusta Etelämantereella ei ole lukuun ottamatta muutamaa kymmentä kansainvälistä tutkimusasemaa, joilla on noin muutama tuhat asukasta yhtäjaksoisesti. Mannerjää kattaa mantereesta noin 98–99 prosenttia. Jään tilavuus on noin 30 miljoonaa kuutiokilometriä. 90 prosenttia maailman jäästä ja 68 prosenttia makeasta vedestä on Etelä­mantereen mannerjäässä. Mannerjäätikön keskikorkeus merenpinnasta on 2 300 metriä. Keskilämpötila jäätiköllä on −60 °C ja rannikolla −10 °C. 

Lyhennetty Wikipediasta

Voit seurata tutkimusretkeä myös  Facebookissa

Kiinnostaako Scottin tukiaseman sää? Tarkista päivän säätilanne täältä.

Seuraa myös retkikunnan jäseniä:

@pataexplorer

@JoannaNorkko

@anorkko