Eliölajien säilymistä uhkaava kaupallinen pyynti keskittyy globaalisti tietyille alueille

Kaupallisen keräilyn ja pyynnin tiedetään olevan suurimpia uhkia eliölajien monimuotoisuudelle. Maantieteellistä tietoa kaikkein haavoittuvimmista alueista ei kuitenkaan ole ollut saatavilla.

Äskettäin Science Advances-lehdessä julkaistussa artikkelissa kansainvälinen tutkimusryhmä osoittaa, että eliölajien haitallinen kaupallinen pyynti keskittyy maantieteelliselle alueelle, joka kattaa vain 4,3 prosenttia maapallon maa-alueista ja 6,1prosenttia meristä. Näitä alueita on kaikissa maanosissa mutta erityisen paljon Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Afrikassa.

Tutkimus perustuu kaupallisen pyynnin vuoksi uhanalaisten lajien levinneisyystietojen sekä keräilyn uhkaa kuvaavien tietojen yhdistelmään.

Tutkimusta johtanut suojelubiologi   Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta  painottaa, että välittömät toimet ovat tarpeen, jotta metsästys ja kalastus pysyisi herkimmillä  alueilla kestävän periaatteen mukaisena.

– Laskimme, että herkimmiksi tunnistettujen alueiden suojelusta hyötyisi  valtaosa kaupallisen pyynnin uhkaamista lajeista, sillä yli 80 prosenttia kaikkein uhanalaisimmista lajeista esiintyy näillä alueilla, sanoo Di Minin.

Di Mininin mukaan tällä hetkellä vain 16 prosenttia uhanalaisimmista maa-alueista ja merialueista vain 6 prosenttia on suojeltuna. Yhteistä näille kaikkein herkimmille alueille on heikko hallinto, mikä vaikeuttaa niiden suojelua.  

 

Pyynnin vuoksi uhattuna on useita tunnettuja lajeja, kuten norsu ja virtahepo sekä lukuisia kasvilajeja ja vähemmän tunnettuja lintuja, sammakoita, matelijoita, kaloja ja selkärangattomia. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa pesivää naurusarvinokkalintua metsästetään sen upean nokan vuoksi. Nokka kaiverretaan koriste-esineeksi ja sisus käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin. Pohjois-Afrikan erittäin harvinaista punakaulagasellia metsästetään ruuaksi. Monet hait ovat uhattuina kalastuksen vuoksi tai siksi, että ne joutuvat vahingossa pyydyksiin. Yleisesti ottaen kaupallinen pyynti on merkittävin uhka merien lajistolle.

Tutkimuksessa oli mukana lajeja kaikista uhanalaisuuslistoillamme olevista eliöryhmistä, kertoo professori Thomas Brooks IUCN:stä (International Union for the Conservation of Nature).

– Luonnonsuojelualueita on laajennettava ja kestämättömään kalastukseen, pyydystämiseen ja metsästykseen on puututtava voimakkaasti. Tietoisuutta lisäämällä voidaan vähentää uhanalaisista lajeista tehtyjen tuotteiden kysyntää. Lisäksi on välttämätöntä tehostaa luonnonsuojelulakien valvontaa. Myös uhanlaisten eliölajien käyttöä koskevia kansainvälisiä sopimuksia pitää saada kattavammaksi, sanoo Stuart Butchart luonnonsuojelujärjestö BirdLife Internationalista.

Referenssi:

Lisätietoja:

Tutkija Enrico Di Minin, , Helsinki Institute of Sustainability Science, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

Sähköposti:

Puhelin:+358(0)458413206

Twitter: @EnTembo

(englanniksi)

Apulaisprofessori Tuuli Toivonen, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

Sähköposti: (suomeksi ja englanniksi)