20 vuotta valmisteltu matka Merkuriukseen alkaa

Auringon, heliosfäärin ja Merkuriuksen tutkijoiden suuri hetki on käsillä. Taivaankappaleet liikahtavat sellaisiin asemiin, että suomalaisten osaltaan rakentama tutkimusluotain voidaan singota kohti määränpäätään.
Salli evästeet nähdäksesi sisällön

Tämä sisältö haetaan osoitteesta www.youtube.com. Sisällön näyttäminen vaatii, että hyväksyt markkinoinnilliset evästeet. Voit muuttaa evästeasetuksiasi Evästeiden hallinta -linkin kautta. Löydät saman linkin myös sivuston alaosan alatunnisteesta. Jos sisältö ei ilmesty näkyviin automaattisesti evästeiden hyväksymisen jälkeen, päivitä sivu.

Hallinnoi evästeitä

Nyt jännittää. Luultavasti jokaisella suomalaisella avaruustutkijalla ― ja monella fyysikolla ja koodarillakin — on perhosia vatsassa. Tällä viikolla, perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa avaruuden kappaleet nimittäin liikahtavat sellaisiin asemiin, että 1990-luvulta asti valmisteltu tutkimusmatka Merkuriukseen voi alkaa.

Kansainvälistä suurhanketta Suomen osalta luotsannut dosentti monine kollegoineen seuraa lähtöä satelliitin , reilut sata kilometriä Brasilian rajalta pohjoiseen.

”Voidaan ihan mielellään järjestää erillinen ilotulitus homman kunniaksi, kunhan ei vaan tule satelliitin osista koostuvaa ilotulitusta silloin lauantaina”, Huovelin ja toinen hankkeessa keskeisesti mukana oleva Helsingin yliopiston tutkija, professori lupaavat.

Yksi katsoo aurinkoon, toinen planeettaa

Matkaan ammutaan tiivistä yhteistyötä tekevä : Euroopan avaruusjärjestön Bepi ja Japanin avaruusjärjestön Mio (). Euroopassa missio on niellyt reilun puolentoista miljardia euron edestä työtä ja teknologiaa, minkä lisäksi laukaisuun tiivistyy pitkäaikaisia haaveita Merkuriusta ja aurinkotuulta koskevasta uudesta tiedosta.

Bepi ja Mio taittavat matkaa samalla satelliittikyydillä ja kantavat mukanaan 16:ta tutkimusinstrumenttia, joista Huovelin on kantanut päävastuun Auringon säteilyä mittaavasta . Planeetan pintaa tarkkailevaan liittyvässä urakassa taas Muinonen on työskennellyt leicesterilaisen päätutkijan aisaparina.

Tunnelmia vuosikymmenen takaa

Yliopisto-lehtikin on ehtinyt seurata hanketta yli vuosikymmenen, joten myös toimituksessa pidätetään hengitystä. Tässä odottelun ratoksi luettavaa eli BepiColombo-kuulumisia numerostamme 11/2006: .

Jutussa haastateltu professori (nyttemmin emeritus) selittää muun muassa kaikkien aikojen kalleimman suomalaisvitsin: helsinkiläistutkijoiden Merkurius-missioon ujuttaman ”Miks?” ”No siks!” -sanaleikin taustat. Koskinen kuvailee myös luotaimen laukaisuhetken jännitystä, omasta kokemuksesta. ”Kun jotakin menetetään, menetetään kerralla paljon!”
Tärinätesti

BepiColombon tutkimusinstrumenttien on oltava hienopiirtoista teknologiaa, mutta kestettävä silti satelliitin laukaisuvaiheen ankara rasitus. Videotallenne on täristystestistä, jossa rymistellään SIXS-instrumentin kopiota. Instrumentti on kääritty peilejä suojaavaan muoviin. (Oxford Instruments Technologies Oy / Hans Andersson)