Kansainvälistä nettirahapelimarkkinaa ei olisi voinut muotoutua ilman Britannian, Maltan ja Gibraltarin rahapelialaa varten luomia verotus- ja sääntelyjärjestelmiä. Yrityksillä ei olisi ollut paikkaa mistä käsin toimia EU-alueen sisällä. Näin todetaan Helsingin yliopistossa 11. maaliskuuta tarkastettavassa väitöskirjassa.

Tutkimuksen tulosten mukaan 1990-luvun loppupuolella aloitetut muutokset Maltan, Gibraltarin ja Britannian rahapelialan verotus- ja sääntelyjärjestelmissä olivat välttämätön ehto kansainvälisen rajat ylittävän rahapelimarkkinan synnylle Euroopan unionin alueella. Tulokset viittaavatkin siihen, että Maltan ja Gibraltarin merkitys verkkorahapelialan kannalta on ollut aiemmin ymmärrettyä keskeisempi.

- Muutokset myös selittävät sen kuinka rahapelitoiminnan sääntelystä muodostui EU-jäsenmaiden välinen poliittinen kiista, väitöstutkija Antti Myllymaa sanoo.

Väitöstyössä tutkitaan kuinka rajat ylittävä rahapelimarkkina kehittyi EU-alueelle ja miksi tätä rajat ylittävää markkinaa ei säädellä sitovalla EU-tasoisella lainsäädäntöinstrumentilla. Tämän lisäksi tutkimus avaa unioni-instituutioiden ja jäsenvaltioiden välistä vertikaalista kiistaa rahapelaamisen sääntelyn toimivallasta jäsenvaltiotason ja EU-tason välillä.

- Toimivallanjakoa koskevat kiistat unioni-instituutioiden ja jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden keskinäiset erimielisyydet kansallisen ja EU-tasoisen rahapelipolitiikan sisällöstä selittävät rahapelialaa koskevien sitovien unionitasoisten lainsäädäntöinstrumenttien olemattomuuden, Myllymaa sanoo.

Suomi halunnut pitää
kiinni monopolistaan

EU-ulottuvuus on myös vaikuttanut haittojen ja lieveilmiöiden huomioimiseen Suomen rahapelipolitiikassa. Lakiin säädettiin ensimmäiset johdonmukaiset rahapelaamista koskevat ikärajat 2010-luvun alkupuolella ja rahapeliyhtiöiden markkinointia rajoitettiin.

- Suomessa yksinoikeusjärjestelmä haluttiin säilyttää ja komission paine ajoi monopolia vastuullisempaan suuntaan, vaikka tuottojen tavoittelu vaikuttaa edelleen olevan monopolijärjestelyn pääasiallinen tarkoitus, Myllymaa kertoo.

EU:ssa pätee lähtökohtaisesti palveluiden vapaa liikkuvuus, joka on normihierarkkisesti kansallista lainsäädäntöä ylempiarvoinen vapaus. EU-tuomioistuin on todennut, että rahapeleissä on kyse palvelusta.

- Sisämarkkina-ajattelun kovan ytimen mukaisesti yhteen EU-maahan laillisesti sijoittautumalla rahapeliyrityksellä pitäisi olla pääsy kaikille EU-alueen kansallisille markkinoille, Myllymaa toteaa.

Tutkimuksen aineistona on käytetty litteroituja haastatteluita, virallisia asiakirjoja, Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoja sekä sekundaarilähteitä.

 

VTM Antti Myllymaa väittelee 11.3.2017 kello 11 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Political Economy of Online Gambling in the European Union". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Sali 5, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Reader, Dr. Kate Bedford, Kent University, ja kustoksena on professori Teivo Teivainen.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Lisätiedot:

Antti Myllymaa
Puh. +358 50 412 3590
antti.myllymaa@helsinki.fi