Luovuutta ja innovatiivisuutta pidetään tärkeinä uudistumisen ja kilpailukyvyn lähteinä, mutta niiden käyttöönotto työelämässä on haasteellista. Helsingin yliopiston tutkija Petro Poutanen esittää väitöskirjassaan, että työelämän luovuuden kannalta keskeisiä ovat taidot toimia yhdessä ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta tehokkaan viestinnän avulla.

Petro Poutanen tutki väitöskirjassaan itseohjautuvia ongelmanratkaisuryhmiä, jotka työskentelivät todellisten yhteiskunnallisten ongelmien parissa innovaatioleiriolosuhteissa. Hän haastatteli, havainnoi ja videoi ryhmien työskentelyä kahtena eri vuotena.

Tutkimuksen tulokset tiivistyvät kolmeen keskeiseen ajatukseen: Ensinnäkin itseohjautuvan ryhmän työprosessi ei etene lineaarisesti ongelmasta kohti ratkaisua, vaan ryhmä joutuu kärsivällisesti harjoittelemaan, kuinka työskennellä yhdessä ennen kuin uusia ideoita alkaa syntyä. Toiseksi tällaista ryhmää ei pidä ajatella yksilöiden kautta; se on aina laadullisesti jotain muuta kuin sen jäsentensä summa. Kolmanneksi ihmisten kokemusten, osaamisen ja tietojen erilaisuudesta voidaan hyötyä vain oikeanlaisen viestinnän avulla.

– Edes parhaat luovat ihmiset eivät yksin takaa ryhmän, tiimin tai organisaation innovatiivisuutta. Tarvitaan yhteistyötaitoja, jotta parhaat kyvyt ja ideat saadaan hyödynnettyä, Poutanen korostaa.

Luova työprosessi edellyttää kärsivällisyyttä

Usein esitetty luovan työprosessin ideaalimalli etenee seuraavasti: ongelman muotoilusta edetään ideoiden tuottamisen kautta parhaan idean valintaan ja kehittelyyn ja siitä kohti lopullista ratkaisua.

– Se työprosessi, jonka omassa tutkimuksessani havaitsin, vaikuttaisi noudattavan hyvinkin ennustamatonta ajallista dynamiikkaa. Parasta erityisesti yhteisölliselle luovalle työskentelylle on kärsivällisyys, sillä oleellista on että yhteistyö alkaa toimia ja tehokas työtapa löytyy ennen kuin aletaan keskittyä itse ongelman ratkaisuun, Poutanen sanoo.

Itsenäisyys yhteisten työtapojen taustalla 

Väitöstutkimuksen mukaan luovassa ryhmätyöskentelyssä sekä yksilö - että yhteisötasot ovat yhtäaikaisesti läsnä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä toimiessaan sen jäsenet oppivat yhdessä, millä tavalla juuri he kykenevät hyötymään toistensa erilaisesta osaamisesta ja tiedoista.

– Kun ihmiset työskentelevät ryhmässä keskenään, he kehittävät uusia, vain ryhmän tasolla esiintyviä taitoja ja kykyjä. Ryhmän jäsenet esimerkiksi oppivat keskustelemaan tavalla, jossa toisia kuunnellaan, mutta liian pitkiä monologeja ei sallita. Tällä tavalla luova ryhmä kehittää juuri heille ominaisia tehokkaan työskentelyn sääntöjä, Poutanen selittää.

Jotta ryhmäläiset kykenisivät oppimaan oman erityisen tapansa toimia, he tarvitsevat kuitenkin paitsi aikaa, myös itsenäisyyttä omaa toimintaansa koskevassa päätöksenteossa.

– Tässä mielessä valmiiden luovan työn prosessimallien ja sääntöjen liian tiukka seuraaminen voi johtaa siihen, että ryhmäläiset eivät saa hyödynnettyä erilaisuuttaan kovin tehokkaasti.  Hyvää tarkoittava ryhmänjohtaja voi pahimmillaan joutua tekemään suuren osan luovasta työstä itse, kun muut seuraavat ennalta määriteltyjä rooleja, eivätkä opi toimimaan yhdessä juuri heille tehokkaalla tavalla.

Poutasen tutkimuksen mukaan avainroolissa ideoiden kehittelyssä ryhmissä on se, millä tavalla ryhmien jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään.

-Ryhmässä on hyvä olla erilaista vuorovaikutuksellista osaamista. Tarvitaan esimerkiksi diplomaatti, joka kykenee rauhoittamaan osapuolia sovittelevalla tyylillä. Tarvitaan niitä, jotka osaavat rakentaa siltoja eri näkökulmien välille kysymällä oikeanlaisia kysymyksiä, ja niitä jotka vahtivat, että kaikki saavat suunvuoron, Poutanen sanoo.

VTM Petro Poutanen väittelee 17.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Complexity and collaboration in creative group work. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on professori Markku Wilenius, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Esa Väliverronen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot:

Petro Poutanen, puh. 040 767 1631, s-posti petro.poutanen@helsinki.fi