Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Puutarhuri Outi Pakkanen sai vuosi sitten arvolähetyksen yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan: annoksen erittäin uhanalaiseksi luokitellun, rauhoitetun idänmasmalon siemeniä.
Myllypuroa repineet työmaat olivat ajaneet täyttömäen vierustaa kukittaneet masmalot ahdinkoon, mutta sinnikkäimmistä saatiin kerättyä siemenet talteen. Niistä Pakkasen huomassa viime talvena kasvatetut taimet ovat nyt saneet uuden elämän Roihupellossa. Raide-Jokerin varikolta löytyi lajille sopiva, paahteinen paikka.
— Aiemmin olemme tehneet muun muassa äärimmäisen uhanalaisen tähkähelmikän populaatioiden vahvistuksia siirtoistutuksin, kertoo Pakkasen kollega, johtaja Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
— Siirtokokeita taas on tehty esimerkiksi nuokkuesikolla, jota sanottiin ennen ruijanesikoksi — tavattoman nätti kasvi! Tutkimme sen sopeutumista ilmaston muuttumiseen.
Idänmasmalo levisi Suomeen jääkauden jälkeen, kun maisema oli avoin ja aromainen. Nyt laji sinnittelee lähinnä lämpimillä harjunrinteillä Hämeessä ja Itä-Suomessa. Koko maasta kasvupaikkoja tunnetaan kymmenkunta, ja Myllypuron masmalot olivat ilmeisesti Helsingin ainoa populaatio. Laji kukkii keltaisena loppukesällä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.