– Luotettava tieto monimuotoisuuden tilasta luo edellytykset tietoon pohjautuvalle päätöksenteolle. Vaadittava tietopohja sisältää tiedon siitä, kuinka eri sektorien toiminta ja poliittiset linjaukset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Tämän tiedon saa vain luonnosta tehdyistä havainnoista – yli ajan ja tilan, sanoo professori Jarno Vanhatalo bio- ja ympäristötieteellisestä ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
Suomessa on maailman laajimpia ja monipuolisimpia luonnosta tehtyjä havaintoaineistoja. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnan Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksessa toteutetussa hankkeessa selvitettiin, miten nykyiset Suomen luonnon seurannat vastaavat nykypäivän tarpeisiin ja kuinka niitä tulisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Tutkijat ehdottavat seuraavia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden seurantojen kehittämiseksi:
1. Seurantoja tulee laajentaa lajeihin ja lajiryhmiin, joita ei tällä hetkellä seurata.
2. Näytteenottopaikkojen kattavuutta yli lajiryhmien tulee kasvattaa siten, että samoilta paikoilta kerätään havaintoja useista lajiryhmistä.
3. Näytteenottoa tulee laajentaa edustamaan koko Suomea, kaikkea oleellista ympäristönvaihtelua ja kaikkia vuodenaikoja. Seurantapaikkojen ja -aikojen jakauman tulee kattaa sekä lyhyet että pitkät etäisyydet.
4. Oleellisten ekosysteemitoimintojen ja geneettisen vaihtelun seuranta tulee lisätä lajistoseurantojen yhteyteen.
5. Seurantojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tehdä yhteistyötä yli lajiryhmien.
6. Pitkäaikaisseurantojen jatkuvuus tulee taata lainsäädännöllä.
7. Kaikki seuranta-aineistot tulee avata avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja varustaa hyvällä metadatalla, jolla varmistetaan aineistojen käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa.
8. Seuranta-aineistojen analyysissa käytetyt menetelmät, ohjelmistot ja koodit täytyy kuvata tarkasti ja julkaista avoimesti.
– Hankkeen tulokset auttavat kehittämään luonnon monimuotoisuuden seurantoja siten, että ne vastaavat kustannustehokkaasti tuleviin tietotarpeisiin. Vastauksena luontokadon haasteeseen valtiot ovat aloittaneet uudistuksia niin kansainvälisten sopimusten kuin kansallisen lainsäädännön ja säätelyn osalta. Jotta näiden uudistusten vaikuttavuutta voidaan tulevaisuudessa arvioida, tarvitsemme havaintoaineistoa muutoksista, summaa Vanhatalo.
Tutustu politiikkasuositukseen:
Suomen luonnon monimuotoisuuden seuranta: nykytila ja kehitystarpeet
Rahoitus
Tätä tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö BIOMON hankerahoituksen kautta.
Luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia ja elämää maapallolla. Biodiversiteettimuutos voi ilmetä lajien häviämisenä, uusien lajien saapumisena, tai yksilömäärien vaihteluina. Seurauksena luonnon ekosysteemipalvelut, kuten ruuantuotannolle välttämätön pölytys, heikkenevät.
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle, kuten ravintoa, veden puhdistusta, fotosyynteesiä ja virkistystä.