Tekoäly ja verkkosisällöt valjastettava uhanalaisten lajien suojeluun

Satunnainen verkossa jaettu tieto voi olla hyödyllistä luonnonsuojelun kannalta.

– On hämmästyttävää, että ihmisten verkossa julkaisemien kuvien ja kommenttien perusteella voidaan päätellä biologista monimuotoisuutta koskevia muutoksia, sanoo tutkijatohtori Dr. Andrea Soriano-Redondo, Helsingin yliopiston Lab of Interdisciplinary Conservation Science -tutkimusryhmän jäsen ja äskettäin Plos Biology -tiedelehdessä julkaistun artikkelin pääkirjoittaja.  

Helsingin yliopiston tutkijat ehdottavat yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa strategiaa, jolla integroitaisiin media-alustojen digitaalista verkkotietoja täydentämään uhanalaisten lajien seurantaa ja näin tukea Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen mukaisia ponnisteluja.

Verkossa jaettavaa digitaalista dataa, kuten sosiaalisen median postauksia, voidaan hyödyntää vahvistamaan olemassa olevia arvioita biodiversiteetin tilasta ja trendeistä, siihen kohdistuvista paineista sekä toteutettavista suojeluratkaisuista. Samalla se mahdollistaa uusien näkökulmien luomisen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta.

Yleisimpiä biologista monimuotoisuutta koskevien verkkotietojen lähteitä ovat verkkosivut, uutismedia, sosiaalinen media, kuvien ja videoiden jakamisalustat sekä digitaaliset kirjat ja tietosanakirjat.

Tutkijat voivat suodattaa ja käsitellä näitä tietoja. Esimerkiksi maantieteellisesti paikannettuja levinneisyystietoja voidaan käyttää ekologisten prosessien tutkimiseen sekä lajien tai lajiryhmien levinneisyyden, alueellisten ja ajallisten suuntausten, fenologian, ekologisten vuorovaikutusten tai käyttäytymisen ja niiden muutostekijöiden tutkimiseen.

Järjestelmän avulla lähes reaaliaikaisesti tuotetut tiedot voitaisiin integroida muulla tavoilla kerättyihin biologista monimuotoisuutta koskeviin tietoihin ja käyttää reaaliaikaisiin sovelluksiin.

– Lajien sukupuuttoon kuolemisen tai ekosysteemien romahtamisriskin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot voitaisiin sisällyttää Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton  IUCN:n (International Union for the Conservation of Nature) uhanalaisten lajien punaisen luettelon ja ekosysteemien punaisen luettelon laatimisessa käytettäviin työnkulkuihin, ehdottaa Dr. Thomas Brooks, artikkelin toinen kirjoittaja, joka toimii IUCN:n johtavana tutkijana.

– Alueelliset tiedot voitaisiin toimittaa kansallisille koordinaatioryhmille, jotta ne voivat tehostaa toimiaan biologisen monimuotoisuuden avainalueiden määrittämiseksi, hän jatkaa. 

Laitonta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevat tiedot voitaisiin myös yhdistää tietokantoihin, kuten Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) kauppatietokantaan tai luonnonvaraisten eläinten ja kasvien takavarikointia ja vaaratilanteita koskeviin avoimen lähdekoodin TRAFFIC-tietokantaan (TRAFFIC: Trade Records Analysis of Flora and Fauna in Commerce).

Digitaalisia verkkotietoja voidaan käyttää myös ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tutkimiseen useista eri näkökulmista.

– Olemme onnistuneesti käyttäneet sosiaalista mediaa koskevia tietoja laittoman villieläinten kaupan tunnistamiseen. Näiden tietojen avulla on mahdollista saada uutta tietoa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti biologisen monimuotoisuuden suojeluun, sanoo professori Enrico Di Minin Helsingin yliopistosta ja artikkelin yksi kirjoittajista.

– Tarvittava teknologia työn toteuttamiseksi on saatavilla, mutta se edellyttää useiden eri alojen ja akateemisten tieteenalojen asiantuntemuksen hyödyntämistä sekä yhteistyötä digitaalisen median yritysten kanssa. Tärkeintä on varmistaa, että tiedot ovat täysin saatavilla, jotta voidaan maksimoida niiden täysi potentiaali maailmanlaajuisen biodiversiteettikriisin ja muiden kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi, hän jatkaa.

Alkuperäinen artikkeli:

Soriano-Redondo, A., Correia, R., Barve, V., Brooks, T., Butchart, S.H.M., Hirsch, T., Jarić, I., Kulkarni, R., Ladle, R.J., Vaz, A.S., Di Minin, E. 2024. Harnessing online digital data in biodiversity monitoring. Plos Biology 22(2): e3002497. https://doi.org/10.1371/journal.pbio.3002497

Lisätietoja: