Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2025.
— Saatan pitää äänikirjaa soimassa, että minut kuullaan, Susanna Koivusaari kertoo kenttätyöpäiviensä metsätaipaleista Oulangan kansallispuistossa.
Koivusaari kiertelee siellä puiston tunnuskasvin eli neidonkengän vuoksi, mutta äänet on tarkoitettu karhuille.
— Vasta pengottuja muurahaispesiä näkyy välillä. Olemme nähneet myös äiti- ja pentukarhujen jälkiä ja luullakseni kuulleet niiden ääniäkin. Syvällä metsässä ajatuksesta voi mennä vähän tiloihin.
Neidonkenkä, Calypso bulbosa, on Suomessa vaarantunut ja rauhoitettu kämmekkä. Se on pohjoisten havumetsien aikainen kukkija, joka on tarkka elinoloistaan. Maan pitää olla kalkkipitoista ja metsässä tulee olla isoa ja lahoa puuta, joissa neidonkengän elintärkeä sienikumppani viihtyy.
Kasvupaikat ovat sammaleisia ja usein purouomien halkomia, sillä kosteuttakin laji kaipaa.
Kukintojen laskennat sekä lämpö- ja kosteusmittaukset ovat osa Koivusaaren väitöstyötä, jossa hän selvittää maankäytön ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusta lajiin. Neidonkenkä kiehtoo tutkijaa kahdesta syystä.
— Ne kertovat elinympäristöjen laadusta. Ja ovathan ne kauniita!
Metsästystä ja mustikoita
Toissa kesänä Koivusaarella oli maastossa apunaan opiskelukaveri, viime kesänä oma isä.
— Lapsena kuljettiin isän kanssa paljon luonnossa, muka metsällä, koirakin oli mukana, mutta enimmäkseen havainnoitiin ja syötiin mustikoita.
Ensi kesänä isä saa huilata. Kenttätöihin lähtee Koneen säätiön rahoituksella viisihenkinen ryhmä. Porukkaan kuuluu valokuvaaja, joka ikuistaa neidonkengän vähiä kasvupaikkoja näyttelyksi Luomukseen.
Kestääkö lumitäkki?
Kansallispuistossa lajiin ei kohdistu suoria maankäytön uhkia, mutta ennen suojelua tehdyt metsätyöt vaikuttavat sen menestykseen yhä jonkin verran, Koivusaari sanoo. Uusia haittoja kantautuu kauempaa. Kun ympäröivät metsät hupenevat, ilmastonmuutos vaikuttaa kasvupaikkojen mikroilmastoon rajummin.
Aikaiselle kukkijalle on ratkaisevaa, milloin lumi keväällä sulaa ja kuinka paksu hanki talvella on täkkinä.
— Ei neidonkenkä ihan yhdettömiin ole onneksi vielä hävinnyt, joten ehkä minun tutkimukseni ehtii auttaa sen ja muiden vanhojen metsien lajien pelastamisessa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.