Tällä hetkellä 14% maailman 11 000 lintulajista on uhanalaisia. Uusi tutkimus arvioi lintupopulaatioiden esiintymistä niin koskemattomissa kuin voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamissa ympäristöissä.
– Uhanalaiset lajit sekä pienenevät lintupopulaatiot pystyvät huonommin pesimään ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Esimerkiksi heinäkurppa, jonka pesimäalue kattaa suuren osan pohjoista Eurooppaa ja Aasiaa, on kansainvälisesti silmälläpidettävä ja Suomessa äärimmäisen uhanalainen, sen populaatio pienenee jatkuvasti ja sen sietokyky ihmistoiminnalle on alhainen, taustoittaa tutkimusta johtanut Emma-Liina Marjakangas Helsingin yliopistosta ja Aarhusin yliopistosta Tanskasta.
Kaikki lajit eivät kuitenkaan ole yhtä herkkiä ja kykenevät elämään ihmisten rinnalla.
– Jotkut lajit sietävät äärimmäistäkin häiriötä elinympäristössään kaikilla mantereilla. Tervapääsky on esimerkki tällaisesta lajista, joka pesii kaupungeissa ympäri maailman, selittää Marjakangas.
Vuonna 2022 YK:n luontokokouksessa Montrealissa sovittiin, että 30% maapallon pinta-alasta tulisi siirtää suojelun piiriin. Tämä uusi tutkimus tunnistaa lajit, jotka ovat erittäin herkkiä ihmistoiminnan vaikutuksille ja tarvitsevat tiukasti suojeltuja alueita pärjätäkseen.
– Tutkimuksemme auttaakin suojelemaan ja ennallistamaan elinympäristöjä herkille lajeille, jotka tarvitsevat sitä eniten. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kurkirääkkä Afrikassa, karakoruminkiuru Aasiassa sekä heinäkurppa Euroopassa, Suomi mukaan lukien, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Suomen Luontopaneelista.
Suurempi osuus Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa esiintyvistä lajeista sietää voimakasta ihmistoimintaa pesimäympäristöissään kuin Latinalaisen Amerikan tai Afrikan lajeista. Ihminen on muokannut Euroopan luontoa jo tuhansien vuosien ajan, mikä on johtanut herkkien lajien häviämiseen jo aikaa sitten sekä mahdollistanut jäljellejäävien lajien vähittäisen sopeutumisen ihmistoimintaan pitkän ajan kuluessa.
Tutkijat määrittivät ihmistoiminnan sietokyvyn yli 6 000 lintulajille käyttäen hyödyksi kansalaistiedealusta eBird:n havaintoja vuosilta 2013–2021 sekä Human Footprint -indeksiä, joka tiivistää rakennettujen ympäristöjen, ihmispopulaation tiheyden, valosaasteen, maatalouden sekä teiden vaikutukset.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä tiedelehdessä Global Ecology and Biogeography ja sen tekivät yhteistyössä tutkijat Helsingin yliopistosta (Suomi), Aarhusin yliopistosta (Tanska), St Andrewsin yliopistosta (Iso-Britannia) ja Välimeren tutkimusinstituutista (Espanja).
Alkuperäinen julkaisu
Yhteystiedot
- Tutkijatohtori Emma-Liina Marjakangas, Aarhusin yliopisto, Tanska, emma.marjakangas@bio.au.dk, puh. +358406726716 (suomi, englanti)
- Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellisestä keskusmuseo, Helsingin yliopisto ja Suomen luontopaneeli, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi