Kyseessä on yksi mittavimmista suomalaisista biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden, tutkimukselle kautta aikojen myönnetyistä rahoituksista. Vuonna 2018 perustettu, professori Anna-Liisa Laineen johtama Ekologisen muutoksen tutkimuskeskus – Research Center for Ecological Change (REC) on kasvanut tutkimushankkeesta yhdeksi merkittävimmistä biodiversiteettitiedon tuottajista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Luontohavaintosarjat yhtenäiseen tietokantaan
Luontokato uhkaa ihmisen ruokahuoltoa, taloutta ja terveyttäkin. Uhkaa ei voi hallita ilman selkeää tietoa luonnon tilasta ja kehityssuunnasta. Suomen luontotietovaranto, eli luonnosta kerätty pitkäaikaisseuranta-aineisto, on poikkeuksellisen laadukas ja pitkälle ulottuva. Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksen tutkijat ovat ensimmäisenä Suomessa koonneet maastamme löytyvät mittavat luontohavaintosarjat yhtenäiseen tietokantaan. Tietokanta kattaa ajanjaksoja 16:sta 250 vuoteen, ja sisältää tietoa lähes kolmesta tuhannesta lajista.
– Tietokanta mahdollistaa analyysin siitä, miten Suomen luonto on viimeksi kuluneina vuosikymmeninä muuttunut. Työmme luo kokonaiskuvan siitä, miten luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa on seurattu, mitä nykyinen seuranta paljastaa ja mitä se jättää paljastamatta, sanoo Laine.
Uudella, vuonna 2023 alkavalla kaudella tutkimuskeskus haluaa vastata kolmeen keskeiseen tietotarpeeseen: mikä on ilmastonmuutoksen ohella maankäytön muutosten vaikutus luonnon monimuotoisuuteen; miten eri biodiversiteetti-indikaattorit suoriutuvat moniulotteisten muutosten kuvaamisessa, ja miten havaittu biodiversiteettimuutos vaikuttaa ekosysteemitoimintoihin, kuten pölytykseen ja hiilensidontaan.
– Hankkeemme tarjoaa kvantitatiivista tietoa biodiversiteetin vaikutuksista ekosysteemipalveluihin ja näiden taloudellisesta arvosta päätöksenteon tueksi, toteaa RECin varajohtaja Jarno Vanhatalo.
Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaa neljän ryhmänjohtajan tiivis yhteistyö.
Professori Anna-Liisa Laine on evoluutioekologi, jonka alaa ovat lajien väliset vuorovaikutukset sekä epidemiologia.
Professori Tomas Roslin on yhteisöekologi, jonka erityisalana ovat eliöyhteisöjen vasteet ympäristömuutokseen.
Apulaisprofessori (tenure-track) Marjo Saastamoinen on evoluutioekologi, jonka erityisalana on stressibiologia sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon lajiyhteisöihin, populaatiotrendeihin ja populaatioiden geneettiseen vaihteluun. Saastamoinen toimii Helsinki Institute of Life Science HiLifessä ja Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa.
Apulaisprofessori (tenure-track) Jarno Vanhatalo on tilastotieteilijä, jonka erityisalana ovat laskennallisten ratkaisujen kehittäminen pitkäaikaisaineistojen analysointiin sekä päätösanalyysi luonnonvarojen kestävässä käytössä. Vanhatalo toimii Helsingin yliopistolla sekä Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa että Matematiikan ja tilastotieteen osastolla.