Vaikka mehiläisiä on perinteisesti pidetty ruokavalionsa suhteen generalisteina, eli lajina, joka pystyy hyödyntämään laajasti monenlaisia kasveja, tutkimus osoitti, että ne ovat itse asiassa melko valikoivia.
– Mehiläiset valitsevat tiettyjä kasveja ravintolähteikseen, ja nämä valinnat vaihtelevat mehiläisyhdyskuntien välillä jopa samassa mehiläistarhassa ja eri aikoina kesäkaudella. Esimerkiksi tiettynä ajankohtana kukin mehiläisyhdyskunta kerää siitepölyn ja meden pääosin eri kasveista, kuvailee tutkija Helena Wirta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
– Tuloksiemme perusteella mehiläinen on oletettua valikoivampi, ja siten tarvitsee laajan valikoiman kasveja, joista valita kesän eri ajankohtina sopivimmat täyttämään ravintotarpeensa, Wirta jatkaa.
Mesi on mehiläisen päähiilihydraattilähde, kun taas siitepölystä mehiläiset saavat tarvitsemansa proteiinit ja rasvat. Tutkimuksessa kerättiin mehiläispesistä hunajaa ja siitepölyä. Näistä näytteistä eristettiin DNA ja määritettiin, mistä kasveista DNA on peräisin.
Eri kasveissa on eroja siitepölyn proteiinipitoisuudessa ja amino- ja rasvahappokoostumuksessa sekä meden sokeripitoisuudessa ja -koostumuksessa. Mehiläiset valitsevat siis tiettyjä kasveja, joista ne saavat tarvitsemiaan ravintoaineita. Tutkimuksen hunaja- ja siitepölynäytteiden DNAn perusteella selvisi muun muassa että mehiläiset keräävät mettä vadelmasta erityisesti keski- ja loppukesällä, kun taas alkukesällä ne keräävät mettä sekä siitepölyä muun muassa koiranputkesta ja mustikasta.
Ruokaturva perustuu pölyttäjien toimintaan
Tutkimuksen tulokset ovat erityisen ajankohtaisia, kun otetaan huomioon raportoitu pölyttäjien määrän huolestuttava väheneminen viime vuosina. Mehiläiset ovat elintärkeitä pölyttäjiä erityisesti viljelyskasveille, mutta myös luonnonkasveille. On oleellista ymmärtää, mitkä kasvit ovat mehiläisille ravinnonlähteinä tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että mehiläisille on tarjolla tarvittava kasvivalikoima läpi kesän..
– Tutkimuskohteemme oli tarhattu mehiläinen, joten tuloksemme koskevat erityisesti viljelyskasvien pölytystä, joka vaikuttaa sadon määrään ja laatuun. Tarhatut mehiläiset ovat tosiasiassa viljelyskasvien tärkeimpiä pölyttäjiä. Turvataksemme tulevaisuuden ruokaturvaa ja ylläpitääksemme ekosysteemien monimuotoisuutta meidän on otettava opiksi näistä uusista havainnoista, Wirta toteaa.
Alkuperäinen julkaisu