Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2022.
Portugalin Coimbrassa varttunut Filipe Chichorro de Carvalho oppi suojelemaan luontoa jo varhain. Innoituksen antoivat hänen vanhempansa ja isovanhempansa.
Chichorro opiskeli ekologiaa kotikaupunkinsa yliopistossa ja kiinnostui myös datatieteestä, joten oikeastaan väitöskirjan aihe, lajien ominaisuuksiin perustuvan sukupuuttoriskin ennustaminen, valitsi hänet tekijäkseen.
— Kun Helsinkiin etsittiin tohtoriopiskelijaa perehtymään teemaan, tein hakemuksen heti, Chichorro sanoo.
Hän kokosi reilun 800 lajin tietoaineiston, jossa oli mukana selkärankaisia, selkärangattomia ja kasveja. Aineistosta Chichorro analysoi lajien ominaisuuksien ja sukupuuttoriskin suhdetta ja teki niistä virtuaalisen käsitemallin.
— Mitä pienemmällä alueella ja suppeammassa elinympäristössä laji esiintyy, sitä haavoittuvampi se on.
Portugalista Chichorro mainitsee iberianilveksen (Lynx pardinus), joka eli vain kolmella seudulla Iberian niemimaalla ja katosi lähes kokonaan. Iberianilves on yhä erittäin uhanalainen ja geneettisesti hauras, koska sen kanta elvytettiin 1990-luvun puolivälissä alle sataan yksilöön kutistuneesta populaatiosta.
Toinen erittäin uhanalainen laji on Anapistula ataecina -hämähäkki, jonka voi löytää vain muutamasta portugalilaisesta luolasta, Chichorro kertoo.
— Elinympäristöjä oli neljä, mutta kun kaivosyhtiö teki töitä neljännen luolan lähellä, hämähäkkiä ei enää havaittu siellä.
Tutkimus on näihin asti keskittynyt lintuihin ja nisäkkäisiin. Varsinkin tropiikin selkärangattomien ja kasvien sukupuuttoriskiä pitäisi jatkossa analysoida lisää, tutkija sanoo.
— Sukupuuttoon kuolee paljon enemmän lajeja kuin tiedämme, sillä meillä ei ole tarkkoja havaintoja kaikkien lajien olemassaolostakaan.
Filipe Chichorro de Carvalhon väitöskirja Trait-based prediction of extinction risk tarkastettiin 1.12. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.